Klassikan lukiosta kirjoittanut Julia Rönkkö (18) on vuodesta 2014 harjoitellut cheertanssia kuin huippu-urheilija. Sarja on cheerleadingin tanssisarjoista eniten kilpailtu. Julia edustaa Suomea maajoukkueessa, joka saavutti hopeamitalin 17.–19.9. pidetyissä virtuaalisesti toteutetuissa MM-kisoissa. Suomen maajoukkueen esitykset videointiin Helsingissä. Julia ja kesällä Kuopioon muuttanut Meri Kvick ovat tiettävästi kaupungin ainoat maajoukkuetason cheertanssijat.
Joukkue odotteli tulosten analysointeja useita viikkoja ennen kuin kisajärjestäjät julkaisivat paremmuusjärjestyksen. Sarjan voitti Japani. Suomi nappasi eri cheerleading-sarjoissa ennätyksellisesti peräti neljä MM-mitalia.
Cheertanssijat tarvitsevat voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä, mikä tekee harjoittelusta vaativaa. Julia pitää tärkeänä myös tasapainoista elämäntapaa, sopivaa unirytmiä ja terveellistä ruokavaliota. Hyvällä cheertanssijalla pitää olla myös itseluottamusta ja esiintymisvarmuutta, mikä näkyy myös Julian raikkaassa ja terveen itsevarmassa olemuksessa.
– Vakka 2 minuutin ohjelman aikana olisi millainen tuska kehossa, lajissa pitää tekemisen näyttää helpolta ja nauttivalta. Rento hymy pitää näkyä kasvoilla, vaikka olisi ihan piipussa. Hymy on sitä paitsi keino huijata aivoja, kun kroppa käy kovilla kierroksilla, opastaa Rönkkö.
Etäkisoihin Julia valmistautui kolmisen viikkoa maajoukkueen kanssa Helsingissä. Yksi viikonloppu oli varattu MM-kuvauksille. Maajoukkueeseen kuuluu 20 naista, joista 16 tekee ohjelman.
– Maajoukkue piti Vierumäellä 7 valmistavaa viikonloppuleiriä. Muuten harjoittelin valmentajan antamien ohjeiden mukaan yksin Kuopion oheisharjoittelukeskuksella. Monet sotkevat lajimme jääkiekko-otteluissa oleviin tanssijaryhmiin. Cheertanssi on kovaa urheilua eikä sitä voi verrata show-tanssiin.
Lajissa pitää tekemisen näyttää helpolta ja nauttivalta.
Julia on hankkinut cheertanssille pohjavalmiuksia harrastamalla nuoresta tytöstä lähtien balettitanssia. Myös baletille on tunnusomaista fyysisesti ja taiteellisesti vaativa liikekieli.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Julia valmistautuu läktieteellisen pääsykokeisiin. Hän ei ole vielä varma, jääkö Kuopioon vai vaihtuuko kotikaupunki opintojen vuoksi. Kilpailemista hän aikoo jatkaa vielä vuosia ja hän on tämänhetkisen maajoukkueen nuorimpia cheertanssijoita.
– Hyvin voisin opiskella Kuopiossakin. Toisaalta esimerkiksi Tampereella on erittäin vahva seuratoiminta cheerleadingissa. Tampereella ja Helsingissä ei tarvitsisi harjoitella yksin. Lajia voi kilpatasolla harrastaa vielä 30-vuotiaana.
Suomessa cheerleadingissa on jo yli 15 000 harrastajaa. Liiton tilastojen mukaan noin 1000 suomalaista on erikoistunut Julian tavoin cheertanssiin. Suurimpien kaupunkien seuroissa on 700-1000 jäsentä ja harrastajamäärät ovat kasvaneet jyrkästi vuosittain. Kuopion Cheer Starsissa on noin 400 jäsentä.
Kilpacheerleading koostuu nostoista, pyramideista, permantoakrobatiasta hypyistä ja tanssista. Cheerleadingia voi harrastaa sekä harrastetasolla, että kilpailevissa joukkueissa.
Cheertanssi on cheerleadingistä kehittynyt alalaji, jossa on piruetteja, tanssihyppyjä ja notkeuselementtejä.
Olympiakomitea ja Suomen Cheerleadingliitto ovat lokakuussa 2020 myöntäneet Kuopion Cheer Starsille lasten ja nuorten Tähtiseura-merkin.
Tähtiseura on Olympiakomitean, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen lupaus seuratoiminnan laadusta.
Juttua korjattu 28.10.2021 kello 13.18 korjattu ensimmäisen kappaleen viimeinen lause, jossa kerrottiin, että Julia on Kuopion ainoa maajoukkuetason cheertanssija. Maajoukkueessa on myös kuopiolainen Meri Kvick.