Larppaaminen on monelle eskapismia ja yhteisöllisyyttä - Katso kuvat yökerho Totentanzin illasta

Totentanzin järjestyksenvalvoja Samus otti illan aikana mittaa useammasta kuin yhdestä hankalasta asiakkaasta. Ida Suominen

Ida Suominen

Yökerho Totentanz on juuri avannut ovensa, ja ilta vaikuttaa käynnistyvän tavalliseen tapaan aina siihen saakka, että joukko virka-asuisia poliiseja pyrkii sisään. He ovat omien sanojensa mukaan tulossa lasillisille vuoron päätteeksi, mutta alusta asti on selvää, että jotain suurempaa on meneillään. Klubi itsessään toimii täysin lain puitteissa, mutta asiakaskunnassa on väkeä, jotka hoitaisivat bisneksiään mieluiten kaukana virkapuvuista. Totentanzin omistaja Tina Bailey päästää poliisit lopulta sisään sillä ehdolla, että viimeistään kahden lasillisen jälkeen nämä poistuvat. Ilta pääsee jatkumaan, mutta jännitteet ovat alkaneet kohota jo ensimetreillä.

Pelin sisällä tunnelma kävi välillä tiukaksikin, kuten Anna Tervon pelaama Josie Comstock ja Mikael Jokelan pelaama Fernando De Costa osoittavat. Larppien kärhämät ovat aina korkeintaan lavaväkivaltaa. Pelin päätyttyä pelaajia kannustettiinkin juttelemaan niille pelaajille, joiden hahmojen kanssa oli mahdollisesti ollut pelin aikana tukkanuottaisilla, ettei kummallekaan osapuolelle varmasti jäisi paha maku suuhun. Ida Suominen

Marraskuun puolivälissä Kulttuuriareena 44 muuttui yhden illan ajaksi kyberpunk-yökerhoksi Kuopion Roolipelaajat ry:n järjestämää Totentanz Replayed -larppia varten. Larppiskene on ollut viimeiset puolisentoista vuotta tauolla koko Suomessa harrastuksen luonteen vuoksi – larppaaminen tarkoittaa liveroolipelaamista, jossa pelaajat eläytyvät omassa hahmossaan pelin maailmaan ja improvisoivat pelin tapahtumat pelinjohdon kehittämän alkuasetelman pohjalta.

– Larpeissa osallistujamäärä on yleensä 20–60 henkeä, eli kokoontumisrajoitukset estivät pelien järjestämisen. Koronaan on suhtauduttu näissä piireissä vastuullisesti. Larpit ovat alkaneet pyöriä uudelleen vasta tänä syksynä, ja oma mutuni on, että larppaajat ovat rokottautuneet tosi hyvin, koska on nähty, että rokotukset ovat se keino, jolla harrastusta pääsee taas jatkamaan, pohtii Tiina-Riikka Nyman, yksi Totentanz Replayed -larpin järjestäjistä.

Larpit antavat pelaajille mahdollisuuden myös "proppautua" näyttävästi, eli kehitellä hahmolleen vaatetuksen lisäksi esimerkiksi erilaisia asusteita tai muuta visuaalista ilmettä pelin genrestä riippuen. Poliisikonkari Angelica Morenoa larppasi Sanni Karhapää. Ida Suominen

Nyman on itse pitkän linjan larppaaja. Hän aloitti harrastuksen vuosituhannen alussa yläasteikäisenä ja on nyt ollut mukana järjestämässä larppeja Kuopiossa. Paikallinen larppiskene on hänen mukaansa ollut pitkään hiljainen. Kuopiosta kyllä käydään pelaamassa muualla, mutta ennen vuotta 2019 täällä ei ollut järjestetty avoimia pelejä vuosikausiin.

Toiveissa olisi, että jatkossa Kuopion seudulla olisi aina se pari larppia vuodessa.

Konfliktitilanteita ratkottiin pelissä sanojen ja nyrkkien lisäksi myös ainakin kertaalleen biljardipöydän ääressä. Joonas Kunnela ja Senni Lipponen pelasivat siitä, liittyisikö Lipposen hahmo Deborah Witham Kunnelan hahmo Kenny Kleinin jengiin. Ida Suominen

Syitä larpata on yhtä paljon kuin harrastajiakin, mutta Nymanin mukaan motivaatio kumpuaa usein muun muassa eskapismista ja halusta kulkea hetki aivan erilaisen ihmisen kengissä ja usein aivan erilaisessa maailmassa, sekä harrastuksen sosiaalisesta luonteesta ja yhteisöllisyydestä.

– Esimerkiksi itse en halua pelata normaalia arkea tai hyvin lähellä minua itseäni olevaa hahmoa, koska haluan kokea ja elää sellaista, mitä en omassa elämässäni koe, Nyman kiteyttää.

– Sinällään larppauksessa on yhtäläisyyksiä esimerkiksi kirjan lukemiseen tai elokuvan katsomiseen – myös larppi tempaa mukaan omaan maailmaansa ja siihen tarinaan. Olen kuullut tosi monen sanovan, että larpatessa unohtaa helposti oman elämänsä ja arkiset ongelmat.

Totentanz Replayed -larpin pelinjohtaja eläytyi larpissa yökerhon omistajaksi, temperamentikkaaksi Tina Baileyksi. Bailey oli yksi pelin ei-pelaajahahmoista, joiden tarkoitus on tukea muiden pelikokemusta. Ida Suominen

Totentanzissa tunnelma jatkaa kiristymistään. Klubille aikaansa ovat tänä iltana tulleet viettämään poliisien lisäksi esimerkiksi suuri mutta tiivis joukko yhteiskunnan ulkopuolella eläviä kulkureita, median edustajia, sekä pukumiehiä kahdesta kaupungin herruudesta taistelevasta megakorporaatiosta. Erimielisyyksiä ratkotaan niin sanojen, biljardin kuin useampaan otteeseen myös nyrkkien voimalla.

Totentanz Replayed -larpissa on Nymanin mukaan yhteensä 58 osallistujaa. Lukuun on laskettu mukaan myös pelinjohto ja niin sanottuja ei-pelaajahahmoja pelaavat osallistujat, joiden tehtävä on tukea muiden pelikokemusta omien juonikuvioiden pelaamisen sijaan. Paikalla on esimerkiksi vakioasiakkaita, jotka ovat paikalla bilettämässä ja luomassa yökerhotunnelmaa.

Poliisien saapuminen Totentanziin loi pelin juoneen jännitettä. Asiakaskuntaa huvitti esimerkiksi pelin alkupuoliskolla sattunut poliisiauton töhriminen. Poliisi Angelica Morenoa pelannut Sanni Karhapää ja rokkari Kenny Kleiniä pelannut Joonas Kunnela. Ida Suominen

Mikael Jokelan luomaa Totentanzia peluutettiin nyt toista kertaa – ensimmäinen kerta oli vuoden 2019 kesäkuussa. Varsinkin tällä kertaa tavoitteena oli tehdä larpista mahdollisimman aloittelijaystävällinen ja helposti lähestyttävä.

– Meillä oli ajatus, että järjestetään pelimaksuton larppi, missä olisi mahdollisimman matala kynnys tulla katsomaan ja kokeilemaan, kun ei tarvitse rahallisesti panostaa, Nyman kertoo.

Ensikertalaisia olikin paikalla suuri määrä, ja osallistujia ylipäätään tuli paikalle ympäri Suomea. Nykyään larppien pelimaksut vaihtelevat muutamasta kympistä satoihin euroihin pelipaikasta ja järjestyskustannuksista riippuen. Esimerkiksi kesällä 2019 suomalaisessa mediassa laajalti huomioidun Odysseus-scifilarpin pelimaksu oli Nymanin mukaan parisataa euroa.

Larppiskeneä on tarkoitus pitää Kuopiossa käynnissä myös tulevaisuudessa. Kuopion Roolipelaajien ensi vuoden toimintasuunnitelmaan on kaavailtu, että täällä järjestettäisiin alkavana vuonna kolme yhdistyksen tukemaa larppia.

– Toiveissa olisi, että jatkossa Kuopion seudulla olisi aina se pari larppia vuodessa. Ja totta kai haluttaisiin siinä samalla saada lisää sekä järjestäjiä että ihan vaan harrastajia lajin pariin. Tämä on siitä hyvä harrastus, että tämä ei sinällään katso esimerkiksi ikää. Ylipäätään larppipiirit ovat tosi monimuotoiset – harrastajien ikähaarukka ja sukupuolten kirjo on laaja, minkä lisäksi eri koulutustaustoja on laidasta laitaan. Harrastuksen parissa on tehty tosi paljon työtä inklusiivisuuden eteen – että kaikenlaiset ihmiset pystyisivät harrastamaan, ja että kaikki otettaisiin vastaan sellaisina kuin he ovat.

Kommentoi