Minun kaupunginosani: Oma ”maatila” kaupungissa – Tanja Airaksinen rakastui kaupunkisykkeen jälkeen Rautaniemen rauhaan

Tanja Airaksinen ihastui Rautaniemessä sijaitsevan kotinsa takapihaan, jossa on rinne. Alas nurmialueelle hän aikoo ensi kesänä tehdä kasvimaan. Inka Matilainen
Inka Matilainen

Inka Matilainen

Pihassa on jo vadelmapensaita, tyrnimarjoja, pensasmustikkaa, mansikoita. Ensi kesänä perunoita, porkkanoita ja muita lukuisia hyötykasveja tulee kasvamaan Rautaniemessä asuvan, erityisopettaja Tanja Airaksisen perheen pihassa. Heille koti Saaristokaupungissa on ollut haaveiden täyttymys. Oma pieni ”maatila” kaupungissa.

– Täällä pystyy harjoittamaan omavaraista elämää ihan kaupungin kupeessa. Ei täältä ole kaipuuta pois. On ihanaa istua aamulla terassilla ja kuunnella lintujen laulua.

Lapsuutensa Tanja vietti Maaningan Kotikylässä isovanhempien maatilalla. Koulut hän kävi Vantaalla, ja lukion jälkeen oli heti päästävä ulkomaille.

– Halusin kielenkääntäjäksi. Suomi oli liittymässä EU:hun ja halusin ruotsin ja ranskan lisäksi, jonkin erikoisemman kielen. Valitsin lopulta Kreikan, koska olimme käyneet siellä ja minulla oli sieltä kirjekaveri.

Tie vei siis Ateenan city-elämään ja sykkeeseen. Ensimmäiset pari vuotta Tanja kävi kielikursseilla ja siinä ajassa koulutussuuntakin muuttui. Hän luki Ateenan yliopistossa filosofiaa, psykologiaa ja kasvatustieteitä ja kirjoitti maisterin paperit vuonna 2001. Kaupungissa oli kivaa, mutta rankkaa ja koti-ikävä vaivasi koko ajan.

– Tulin valmistumiseni jälkeen takaisin Suomeen ja silloinen tutkintoni mahdollisti tehdä erityisopettajan töitä. Lähdin kuitenkin samalla myös erikseen opiskelemaan erityisopettajaksi Helsingin yliopistossa.

Alueella on ihana yhteisöllisyys.

Pian koulusta, jossa Tanja oli töissä löytyi mukavan oloinen mies. Pari alkoi seurustella. Mies oli kotoisin Kuopiosta, jonne hän myös aikoi palata ja kun suhde eteni alkoi pari yhdessä miettiä kaupunkiin muuttoa.

– Mieheni on kotoisin Kuopiosta ja minulla on sukujuuret Iisalmessa. Vierailimme Kuopiossa ja katselimme joka reissulla eri asuinalueita.

Muutto tuli ajankohtaiseksi vuonna 2008, kun mies löysi Kuopiosta töitä ja perheen kolmas tytär syntyikin jo heti seuraavan vuonna. Parille oli alusta asti selkeää, ettei koti sijaitsisi keskustassa. Tärkeintä on turvallisuus ja tila kasvavalle perheelle.

– Olimme molemmat saaneet riittävästi keskusta-asumisen sykettä. Rakastuimme tähän kotiin heti, jo siksi, että se laskeutuu rinteeseen. Takapihalla on vieläpä metsää, eikä toista naapuria. Täällä on todella rauhallista ja hiljaista.

Myöhemmin vuonna 2015 perässä tulivat myös Tanjan vanhemmat. Jokke-ukin taksista on ollut paljon apua lasten kuljetuksissa.

– He tulivat ihan meidän perässä Vantaalta tänne ja asuvat myös Saaristokaupungissa.

Rautaniemestä Tanja löytää paljon hyvää. Lasten ollessa pieniä, leikkikavereitakin löytyi ihan naapurista. Alue on turvallinen, koulut ja päiväkodit sekä puistot ovat lähellä. Lenkille ja hiihtämään pääsee myös hetkessä.

– Täältä on myös aina saanut lenkkiseuraa, kun on tutustunut muihin aikuisiin. Alueella on ihana yhteisöllisyys ja voimme käydä esimerkiksi toistemme luona kylässä.

Jos jotain aktiivinen ja alueen asukasyhdistykseenkin kuuluva Tanja kaipaa, niin sitä kahvilaa, jota moni muukin saaristokaupunkilainen on toivonut. Lisäksi hän ehdottaa, että Jynkänvuorelle rakennettaisiin samanlaiset kuntoportaat kuin Puijolla ja Tahkolla.

– Nuorisotilat tänne jo saatiinkin, mutta kahvila vielä puuttuu. Muuten täällä on yllättävän paljon yksityisyrittäjiäkin. On esimerkiksi kotikampaamoita, kosmetologeja ja hierontaa. Olin suorastaan yllättynyt, miten paljon palveluita täällä on tarjolla ihmisten kotona. Oma äitinikin piti hieronnan kotivastaanottoa.

Kommentoi