Kuopiosta ”miljardin super-väylä” pääkaupunkiseudulle – Maakuntaliitossa käynnistyy uusi viitoskäytävä-hanke vastapainoksi Turun ja Tampereen väliselle pääkaupunkikäytävälle

Helsingissä kokoontuivat viime viikolla Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnat. Maakuntajohtajista, liiton valtuuston ja hallitusten puheenjohtajista sekä kansanedustajista koostuva neuvottelukunta edistää maakuntien yhteisiä tavoitteita esimerkiksi liikenneväylien 5-tien parantamista ja Itäradan rakentamista. Tällä kertaa neuvottelukunnan agendalla oli myös, miten EU:n ilmastovaatimukset heijastuvat maakuntien metsien käyttöön.

Ennen neuvottelukunnan kokousta maakuntajohtaja Marko Korhonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Markku Eestilä (kok.) ja hallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä (kesk.) pitivät Viikkosavolle tilannekatsauksen. Maakuntajohtaja Korhonen voi ensi vuoden alusta vaikuttaa myös valtakunnallisella foorumilla, kun hänestä tulee kaikkien Suomen maakuntajohtajien puheenjohtaja.

Korhonen kertoo käynnistyvästä viitoskäytävä-hankkeesta, jonka tarkoitus on nostaa Itä-Suomen merkitys samalla viivalle kuin Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun kasvukolmio. Hanke edistää saavutettavuutta pääkaupunkiseudulle ja Pietariin lentoliikenteestä tavaran kuljetuksiin pyörillä ja raiteilla. Hanke kehittää myös kumppanuusverkostoja ja nostaa Kuopion statusta. Hankkeessa on mukana yli 25 kaupunkia Etelä-Savosta, Pohjois-Savon kautta Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Lappiin. Pohjois-Savon maakuntaliitto on päävastuussa.

– Viitoskäytävä tuo kaupunkikeskuksille aluekehityshankkeen, joka edistää matkailua, viestintää, liikennettä 5-tiellä sekä raideliikennettä halki Itä-Suomen pääkaupunkiseudulle. Käytävää rakennetaan kestävän kehityksen periaattein. Rahallisestikin viitoskäytävä on miljardiluokan investointiväylä.

EU-kriittiselle Korhonen muistuttaa, että maakunnan yhteistyöryhmä MYR kanavoi 7 vuodessa noin 320 miljoonaa euroa EU-rahaa Pohjois-Savoon. Näistä rahoista hyötyy eniten alueen veturi Kuopio. Rahoituskohteina ovat olleet muun muassa Kuopion Savilahden terveysteknologiaa kehittävät yritykset, yliopisto sekä Savonia-ammattikorkeakoulu, Fimea ja kuopiolainen vesiteknologia.

– Rahoitimme alkusyksystä muun muassa Itä-Suomen yliopiston rokotteiden kehittämisohjelmaa, jossa varustetaan erittäin tehokkaan eritystason laboratorio, lähes miljoonalla eurolla. Maakuntaliitto on suora linkki EU-tasolle ja eurooppalaiseen rahoitusjärjestelmään.

Kuopio on Itä-Suomessa paljon vartijana.

Kivelä ja Eestilä näkevät, että työtä maakuntaliitossa leimaa epäpoliittisuus. Miesten mukaan maakuntaa yritetään kehittää strategisesti oikeilla valinnoilla. He harmittelevat, että Varkauden kaupunki vetäytyi Itäradan-hankkeen kehitysyhtiöstä ainoana kaupunkina käytävän varrella olevista kaupungeista. Kivelä ei halua, että EU käyttää liiallista valtaa maakunnissa.

– Haluamme pitää metsäpolitiikan ja metsien hyötykäytön, ilmastokysymykset, luonnonvarat, energiakysymykset sekä liikenneratkaisut alueellisessa päätösvallassamme, sanoo Kivelä.

Itä-Suomen neuvottelukunta kohtasi ensimmäistä kertaa uudessa kokoonpanossa kuntavaalien jälkeen. Eestilä pitää maakuntavaikuttajien henkilökohtaisia tapaamisia erittäin tärkeinä.

– Kun Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edustajat tapaavat fyysisesti toisensa, pystymme sitoutumaan vahvasti yhteisiin tavoitteisiin, kun tarvitsemme valtakunnallisessa päätöksenteossa poliittista voimaa. Yksittäisenä väestö- ja palvelukeskittymänä Kuopio on Itä-Suomessa paljon vartijana, tiivistää Eestilä.

Viitoskäytävä

Kasvuhanke

Etelä-Savosta Kainuuseen ulottuva valtatien 5 ja Savon radan muodostama kehittämisvyöhyke

Edelleen Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan kautta Lapin Sodankylään jatkuva valtatie 5 vyöhyke

Kasvukäytävän pituus noin 900 km

Hanketta johtaa Pohjois-Savon maakuntaliitto Lähde: P-S maakuntaliitto

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut