Huumeiden osto- ja myyntiliike on puhelimessa – "Vasta kun yhteiskuntarauha kaduilla alkaa järkkyä, uskon, että alamme puhua vastentahtoisen hoidon tarpeesta"

Sirkkulanpuiston päihdetyön projektipäällikkö Saija Haikairainen kertoo huolestuneena, että Kuopion huumekaupassa liikkuu vaarallisia aineita: ”Useita nuoria on menehtynyt hiljakkoin epäpuhtaisiin aineisiin.” Ismo Vornanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

H elsingin Sanomat teki laajan artikkelin Kuopion huumeongelmista (5.12.) Lehden mukaan Pohjois-Savossa on päihde- ja mielenterveysongelmia eniten Suomessa. Viikkosavo pyysi paikallisia asiantuntijoita kertomaan, mistä ilmiössä on kyse.

Petri Ruuskanen on päihdeongelmista kärsivien tukiasumista tarjoavan Sirkkulanpuiston toiminnanjohtaja. Hän on nähnyt työssään huumeiden käyttöä läheltä jo vuosien ajan.

– Huumeiden saaminen on nykyisin helppoa. Käyttäjillä ja myyjillä on puhelimessaan ”darknet”-linkki, jonka saa salaisesta tor-verkosta. Kamaa voi tilata nykyisin kotiovelle ja netin ilmoituksissa on erikoistarjouksia kuin kauppojen mainoksissa, kuvailee Ruuskanen.

Toiminnanjohtaja ei puhu tässä jutussa satunnaisesta bilekäytöstä tai imelältä tuoksahtavasta kannabistupruttelusta, vaan pahanevasta kovien aineiden käytöstä.

Ruuskanen kertoo, että usein suonensisäisiin huumeisiin ja lääkkeisiin addiktoituneet käyttäjät asuvat samoissa kämpissä eikä heillä ole mitään privaattielämää. Huumetuskassa kaverikin voi ryöstää huumekaverinsa tai huitoa häntä puukolla sekavassa tilassa.

– Huumebisnestä eivät osaa organisoida katutason huono-osaiset käyttäjät. He elävät pelossa ja ajautuvat helposti armottoman velanperinnän uhreiksi. ”Fiksumpi” tukkuporras käärii huumekaupan voitot. Pimeässä netissä myydään huumeiden lisäksi aseita.

Pitäisi muistaa, että syrjäytyneetkin ovat tuntevia ihmisiä.

Laittomassa huumemaailmassa ei väkivallasta vasikoida poliisille. Veloissa oleva, perustoimeentulotuella elävä huumeiden käyttäjä ei aina uskalla mennä edes kotiinsa tai hoitopaikkoihin. Velanperijät vahtivat velallisia ovien ulkopuolella. Uhkailu kohdistuu myös omaisiin.

Ruuskanen on havainnut, että velkojat oppivat uusia kidutuskeinoja väkivaltaisista elokuvista.

– Tavalliset ihmiset voivat törmätä väkivaltaan kerrostaloissa, kun velanperijä särkee uhrin lukitun ulko-oven. Huumeiden käyttö näkyy arvopyörien varasteluna, murtoina kellareihin tai lähikaupan ryöstöinä. Keskiluokkaiset ihmiset eivät ymmärrä addiktion voimaa ja sen ympärille syntynyttä rikollisuutta.

Kun ihminen putoaa peruskoulun jälkeen yhteiskunnan ulkopuolelle, hänellä on suuri riski sortua aineisiin ja joutua huumeporukoiden kynsiin.

Tästä maailmasta on vaikea pyristellä ulos, koska ympäristö leimaa syrjäytyneen nopeasti narkkariksi.

– Ihmiset kääntävät katseensa pois, kun näkevät huumeiden käyttäjän. Raitistuneitakaan ei pidetä ihmisinä vaan he ovat muille ihmisille kuin ilmaa. Pelkkä hupparivaatetus ja lökäpöksyhabitus saa aikaan halveksivia katseita. Pitäisi muistaa, että syrjäytyneetkin ovat tuntevia ihmisiä.

Yhteiskunnan auttamista Ruuskanen pitää sattumanvaraisena, koska hoito perustuu käyttäjän omaan motivaatioon.

– Kuopion kaupunki saattaa saada huumeporukoista imagohaittoja. Vasta kun yhteiskuntarauha kaduilla alkaa järkkyä, uskon, että alamme puhua vastentahtoisen hoidon tarpeesta.

Myös järjestöasiantuntija Laura Meriluoto on huolestunut yhteiskunnan varjomaailmasta ja julkisten palveluiden kyvystä auttaa huumeiden käyttäjiä.

– Julkiset palvelut toimivat järjestelmän ehdoilla. Huumeiden käyttäjillä ei ole tavanomaisia aikataulurutiineja. Palvelujärjestelmässä ei ole riittävästi taitoa kohdella ihmisiä, jotka ovat sekavia ja aineiden vaikutuksessa. Päihteiden käyttäjät eivät saa aina mielenterveyspalvelujaan, tietää Meriluoto.

Nuorimmat huumeiden käyttäjät ovat 12-vuotiaita. Usein heillä on vaikea tai väkivaltainen perhetausta, mutta huumekoukkuun voi ajautua tavallisistakin perheistä.

– Noissa oloissa on helppo ajautua vääränlaiseen vertaisryhmään, josta tulevat pääasialliset lähikontaktit. Koulussakin tällainen lapsi voi kokea huonommuutta, jolloin hän hakee omanarvontuntoa huumepiireistä.

Päihteet

Päihdepalvelu- säätiön palvelut:

Päihdeklinikka on avopalveluyksikkö, jonne voi tulla hakemaan apua, kun on huolestunut omasta tai läheisen päihteiden käytöstä

Päihdeklinikalla on aikuisten- ja nuorten työryhmät sekä huumehoitojen työryhmä

Päihdeosastolla toteutetaan vieroitushoitoa ja ympärivuorokautista laitosmuotoista päihdekuntoutusta

Terveysneuvontapiste Portissa voi asioida nimimerkillä ja vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin sekä saada lähetteen laboratoriokokeisiin.

Huumeasiakkaiden määrät rajussa kasvussa

Päihdepalvelusäätiön toimitusjohtaja Pirkko Paakeli-Kurronen, päihdetyön johtaja Päivi Valta ja osaston esimies Heidi Hyvärinen kertovat, että nuorten työryhmän asiakkaat ovat lisääntyneet vuosittain jo neljän vuoden ajan.

– Huumeita voi netin välityksellä tilata paikkaan kuin paikkaan. Huumeet ovat laittomia päihteitä ja niitä hankkiessa ylittyy aina laillisuuden raja, toteaa Paakeli-Kurronen.

Kolmikon muukaan usein käy niin, että nuorelle asiakkaalle annetaan ensiksi ”ilmaiseksi” aineita, mutta myöhemmin näistäkin velotetaan.

– Huumemaailmassa maksetaan mitä pyydetään ja velanperintäkeinot ovat rajuja. Käyttö on Kuopiossakin arkipäiväistynyt ja bile-käyttö ei näy missään tilastoissa. Huumeiden käyttäjää ei tunnista vaatetuksesta tai syrjäytyneestä olemuksesta. Käyttäjä ajautuu ajan myötä velkakierteeseen.

Päihdepalveluissa nähdään, että päihteiden väärinkäyttö on krooninen sairaus, johon toisilla on geneettinen taipumus.

– Kuopion katukaupassa pyörii kannabiksen ohella amfetamiinia, opiaatteja ja kokaiinia. Lähes kaikki yläkouluikäiset tietävät jonkun huumeita käyttävän henkilön.

Vuonna 2018 alle 18-vuotiaiden päihdepalvelukäyntejä oli 226 ja vuonna 2020 käyntejä oli jo 963. Myös Ikäluokassa 18–21 vuotta kävijät olivat lähes tuplaantuneet kolmessa vuodessa.

Kommentoi