Eino Fagerlund ei tunne hajuja ja makuja, mutta hän nauttii ruuasta, kun annoksissa on väriä. Tytär Saija Fagerlund toimii ”varamuistina”, kun kaikki asiat eivät tallennu isän muistiin. Ismo Vornanen

”En muista tunnin päästä, mitä puhuin kaverille” – Eino Fagerlund sairastui Kuuban reissulla aivokuumeeseen. Sairaus vei lähimuistin, maku- ja hajuaistin sekä osan vanhoista muistoista

Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Noin 8 vuotta sitten silloinen Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Eino ”Eikka” Fagerlund oli unelmiensa lomamatkalla Kuubassa. Matkasta hän ei muista jälkeenpäin mitään. Hän sairastui reissussa aivokuumeeseen, mikä vaurioitti pysyvästi hänen kykyään tallentaa tuoreita asioita muistiin. Eikka saattaa tavata kävelyreissullaan vanhoja tuttuja, joita hän jututtaa yhtä letkeästi kuin aikaisemminkin. Hetken perästä hän ei kuitenkaan muista tavanneensa tuttuaan.

– Olen oppinut sanomaan tutuilleni, että saatan kysyä saman asian kuin edellisellä tapaamiskerralla. Jos keskustelu jatkuu pitkään, en muista välttämättä, mitä juttutuokion alkupuolella tuli puhuttua. Osa vanhastakin historiastani on pyyhkiytynyt muistista pois, kertoo Fagerlund.

Haastattelusta sovittaessa Eikka tallensi asian puhelimen muistutustoimintaan ja laittoi haastattelusta viestin tyttärelleen Saija Fagerlundille. Muistiongelmistaan huolimatta energinen mies seuraa tarkasti poliittista uutisointia Helsingin Sanomista ja Savon Sanomista sekä iltapäivälehdistä. Hän kirjoittelee myös blogeja omaksi ilokseen.

Eikan aivovammaa ei pidä sotkea dementiaan tai Alzheimerin tautiin, jossa ihmisen älylliset toiminnat muuttuvat. Hän on yhtä terävä, sosiaalinen ja huumorintajuinen kuin terveenä ollessaan.

– Kun luen politiikasta useista lähteistä päivittäin, kertauksella jotain jää mieleeni ja luulen tietäväni yhteiskunnallisista asioista enemmän kuin keskivertosuomalainen. Parhaiten mieleeni jäävät asiat, joihin liittyy vahva tunnekokemus. Eniten turhauttaa, kun joudun joka päivä opiskelemaan uudestaan tietokoneen käytön.

Tytär Saija Fagerlund on tukenut isää erityisesti si loin, kun isällä on ollut sairauden aiheuttamia alavireisiä jaksoja. Isän ja tyttären välillä on syvä yhteys, jota syventävät pienet naljailut. Huumorimiehenä Eikka nimittää tytärtään pomoksi silloin kun huolenpitoa ja ohjeistamista on enemmän kuin tarpeen. Saija huolehtii erityisesti isänsä raha- ja virastoasioista.

Saatan kysyä saman asian kuin edellisellä tapaamiskerralla.

Haju- ja makuaistin puutteesta huolimatta, Eikka nauttii oluen siemailusta. Alkoholiton ohrajuoma sopii arkikäyttöön ja prosentteja saa olla juomassa viikonloppuisin.

– Ollaan sovittu ”pomon” kanssa, että otan alkoholillista olutta vain viikonloppuisin. En tunne oluen makua, mutta voin kuvitella mielessäni oluen maukkaat aromit. Saija haluaisi minun muuttavan lähemmäksi kotiaan, mutta en haluaisi tulla liian lähelle, ettei hän ala pomottelemaan, vitsailee Fagerlund

Yksin asuva Eikka pärjää mainiosti Ilviäiseksi nimittämänsä koiransa kanssa. Sukanvarteenkin on jäänyt entisestä elämästä sen verran, ettei eläkepäivillä tarvitse pihistellä. Rankkoja aikoja hän koki sairautensa alkuvuosina. KYSissä ei osattu täsmällisesti diagnosoida, millaisesta aivovammasta oli kyse. Eikka passitettiin Harjulan sairaalaan.

– Purin turhautumistani kävelemällä pitkin Harjulan käytäviä. Henkilökunta ei hyväksynyt liikkumistani ja hoitajat syöttivät minulle rauhoittavia lääkkeitä. Myöhemmin Neuronin kuntoutuksessa neurologi järkyttyi kuullessaan, miten minua oli lääkitty ja turrutettu Harjulassa.

Myöhemmin Eikka sairastui vuonna 2018 vielä syöpään, mutta sekin riesa näyttää hävinneen elimistöstä.

– Aivovamman lisäksi sairastuin manttelisolusyöpään, mutta siitäkin olen selviytynyt hyvin. Kontrolleissa joudun käymään ja toki manttelisolusyövässä on aina uusiutumisen riski.

En tunne oluen makua, mutta voin kuvitella mielessäni oluen maukkaat aromit.

Fakta

Aivokuume

Aivotulehdus eli enkefaliitti on aivokudoksen tulehdus, jonka aiheuttaja on yleisimmin virus tai bakteeri. Suomessa todetaan vuosittain noin 200–300 aivotulehdusta.

Aivotulehduksen oireita ovat äkillisesti alkanut kuume sekä vaihtelevat hermostoperäiset tai psyykkiset oireet.

Taudinmääritys perustuu veren ja aivo-selkäydinnesteen laboratoriotutkimuksiin, aivojen kuvantamiseen sekä aivosähkökäyrään (EEG).

Joihinkin virusinfektioihin on olemassa lääkehoito (herpes-, vesirokko-, influenssavirus). Bakteeriperäisiä infektioita hoidetaan antibiooteilla.

Lähde: Lääkärikirja

Duodecim

Muistin tukena palvelevat puhelin ja navigaattori

Eino Fagerlund käyttää puhelinta ja valokuvausta varamuistinaan, kun akuutit asiat häviävät mielestä. Navigaattorin avulla hän osaa mennä uusiin paikkoihin. Vuonna 2018 alkanut manttelisolusyöpä nakersi elinvoimaa ja vähätkin ruokahalut hävisivät.

Ruokahalua oli vaikea ylläpitää, kun ei ole maku- ja hajuaistia. Ruokahalua voi kohottaa myös silmänruoka. Haastatteluhetkellä Eikka valmisti herkullista lohisoppaa.

– Olen opetellut kattamaan ruoka-annoksen esteettisesti erivärisistä ruoka-aineista ja vihanneksista. Syövän vuoksi painoni putosi lähelle 40 kiloa. Minun piti lähettää whatsapilla kuvia Saijalle, joilla todistin, että olin syönyt ruoka-annoksen.

Sairauden rajoituksista huolimatta Eikan elämässä on mielekästä sisältöä ja mielenkiintoisia väittelykavereita.

– Olen aina viihtynyt änkyröiden kanssa, joilla on mielipiteitä ja joiden kanssa voi väitellä maailman menosta. Tytärkin tuo piristystä, kun hänen kanssaan voi hyvässä hengessä kinastella. Ja tässä aivosairaudessa on se hyvä puoli, että se ei etene, jos ei parannekaan.

Koira on verraton apu Eikan arjessa. Koira pakottaa hänet kolmesti päivässä lenkille. Eikka arvostaa kaupunginkirjaston palveluja, josta hän saa virikkeitä arkeensa.

– Jotain kai kertoo aktiivisuudestani se, että ostin menopelikseni sähköpotkulaudan ja pystyn milloin vain punnertamaan lattialla 30 kertaa.

Etusivulla nyt