Pohjois-Savon pelastustoimi on harjoitellut maakunnallista toimintaa jo vuodesta 2004 lähtien. Tähän asti pelastustoimea on johtanut Pohjois-Savossa Kuopion kaupunginhallitus, jonka alaisuudessa on toiminut kuntien edustajista koottu 9-jäseninen aluepelastuslautakunta. Entistä pelastustoimen organisointia pelastusjohtaja Jukka Koponen pitää hyvänä systeeminä ja aika näyttää miten pelastustoimi muuttuu uudessa organisaatiossa.
Jatkossa aluevaltuusto päättää pelastustoimen rahojen kohtalosta. Entinen pelastustoimen palveluverkosto on pohjana uudessa aluemallissa. Pienilläkin paikkakunnilla kuten Karttulassa, Riistavedellä, Vehmersalmella ja Nilsiässä on paloasemilla päivystys päivällä ja yöaikaan varallaolosysteemi.
– Me olemme hioneet alueellista pelastustoimea jo 18 vuotta. Kuntalaisilta olemme saaneet viestiä, jonka mukaan pelastuspalvelut on syytä olla lähellä. Valtuutetut ratkaisevat tulevan palveluverkoston kuten jatkavatko pelastusyksiköt edelleen joka kunnassa vai tuleeko niistä esimerkiksi seutukunnallisia.
Aluevaltuusto vastaa valtion määrittelemästä rahasäkistä, jolla katetaan sote-palveluiden lisäksi pelastustoimen tehtävät. Tähän asti kunnat ovat rahoittaneet yhteisesti Pohjois-Savon pelastustoimen. Poliittisessa keskustelussa kinataan yleensä vain sote-palveluista ja pelastustoimi jää vähemmälle huomiolle. Tutkimusten mukaan kuitenkin parinkymmenen arvostetuimman ammatin joukossa on terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen ammattinimikkeitä. Suomalaiset kokevat pelastuslaitoksen tuovan enemmän turvallisuuden tunnetta kuin terveyspalvelut tai poliisi.
Koko hyvinvointialueen budjetista pelastustoimi käyttää vain 2–3 prosenttia. Pelastustoimen vuosibudjetti on kuitenkin muhkea 30 miljoonaa euroa. Pelastustoimen kuluista 7 miljoonaa euroa menee ensihoito- ja ambulanssitoimintaan. Pelastustoimen budjettisiivu kertoo, miten suuret rahamäärät ovat tulevien hyvinvointivaltuustojen vastuulla. Koponen kertoo, että pelastuslaitos käyttää runsaasti omista resursseistaan onnettomuuksien ehkäisyyn kouluttamalla ja valvomalla riskejä vähentäviä turvallisuustoimia.
– Olemme kouluttaneet kymmeniätuhansia ihmisiä, jotta kansalaiset osaavat itse toimia onnettomuustilanteissa esimerkiksi hoitaa alkusammutuksen, tähdentää Koponen.
Arkiset pelastustehtävät eivät usein tule median tietoon. Pelastusjohtajan tiivistyksen mukaan laitos pelastaa, suojaa, auttaa ja estää onnettomuuksia.
– Ihmisten pelastamisen kirjossa otsikoissa näkyvät isot tulipalot ja liikenneonnettomuudet. Pelastamme myös eläimiä, ihmisiä jumittuneista hisseistä, patikoijia rotkoista ja jäihin vajonneita henkilöitä. Öljyvahinkojenkin torjunta kuluu meille. Olemme ainoa viranomainen, joka valvoo joka kunnassa 24/7. Poliisiasemiakaan ei ole pienissä kunnissa.
Koponen kertoo, että aluehallintoviranomainen on huomauttanut Vuorela–Toivala–Sorsasalo alueen liian pitkistä toimintavalmiusajoista. Alueelta vuokrataan toimitilat Pohjois-Savon 31. paloasema. Sen lisäksi pelastustoimella on 7 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat koostuvat VPK:sta sekä tehdas- ja sotilaspalokunnista. Pohjois-Savoon kuuluu myös Joroisten palokunta.
– Olemme ottaneet huomautuksen vakavasti ja saamme vuokrattua toimitilat uutta paloasemaa varten. Toiminta alkaa alkukesästä Vuorela–Toivala–Sorsasalo -seudulla.