Jyväskylästä Kuopioon muuttanut näyttämömestari Anssi Pöyhönen: "Päätin, että vaihdetaan maisemaa ja katsotaan, mitä siitä seuraa"

Näyttämömestarin töitä tekevä Anssi Pöyhönen muutti Jyväskylästä Kuopioon. ”Teatterin tekniikkapuolelle eksyin, kun ääni- ja valokopissa saattoi silloin tällöin ilmetä pieniä ongelmia. Menin katsomaan laitteita ja totesin, että näissähän on kuitenkin jotakin samaa kuin lukiossa näyttämötekniikan peruskurssilla opiskelemissani valo- ja ääniohjaimissa.” Ida Suominen
Päivi Taskinen-Kekki

Päivi Taskinen-Kekki

Avopuolison nappaama opiskelupaikka eläintenhoitajien koulutusohjelmasta Iisalmesta oli lopulta syy, mikä sai Anssi Pöyhösen, 33, muuttamaan puolisonsa kanssa Jyväskylästä Kuopioon viime syksynä.

– Olin jo toki aikaisemmin alustavan ajatuksen tasolla pohtinut Kuopioon muuttoa, sillä työnäkymät Jyväskylässä olivat mitä olivat, hän taustoittaa.

Kuopio kiinnosti, sillä kesällä Anssi oli kartuttanut lisää näyttämömestarin työkokemustaan Nilsiän Louhosareenalla ensin Kauniin Veeran tuotannossa ja sitten esityksessä Kupla vai Uitti.

– Näyttämömestarin toimenkuva on yleensä aika laaja, mutta yksinkertaisesti sanottuna näyttämömestari on henkilö, joka viime kädessä vastaa, että näyttämöllä on kaikkien turvallista olla ja siellä asiat hoituvat niin kuin pitää, Anssi valottaa.

Hankasalmelta kotoisin oleva Anssi Pöyhönen hyppäsi siis rohkeasti uutta kohti ilman tietoa työpaikasta Savon ytimessä.

– Päätin, että vaihdetaan maisemaa ja katsotaan, mitä siitä seuraa. Mitään tiettyä tulevaisuudensuunnitelmaa minulla ei muuton hetkellä ollut, en tiennyt mitä töitä täältä voisi aueta, mutta lähdin rohkein ja avoimin mielin uutta kohti, hän muistelee.

Näyttämömestarin toimenkuva on yleensä aika laaja.

Eikä aikaakaan, kun hän jo otti yhteyttä teatterin maailmassa tutuksi tulleeseen yrittäjään.

– Minua pyydettiin poikkeamaan verstaalla, ja pian jo tein valo- ja sähkötöitä Kuopiossa ja kauempana, sähkömiehen paperit aikoinaan opiskellut Anssi kertoo.

– Jyväskylässä olin lähettänyt kymmeniä työhakemuksia, joihin moneenkaan en ole vieläkään saanut mitään vastausta.

Joulun alla tärppäsi uudestaan, kun Anssi sai puhelun tanssinopiskelijalta, joka kysyi häntä näyttämöteknikoksi opiskelijoiden lopputyönäytäntöihin.

– Kesällä suuntaan näillä näkymin Nilsiään, hän mainitsee.

– Kontakteja on alkanut kertyä pikku hiljaa, ja nyt ainakin jotkut tietävät, että jos valo- ja ääniteknikolle on tarvetta, niin osaaja löytyy.

Teatterin ja näyttämötekniikan saralla Anssi Pöyhönen kuvailee olevansa pitkälti itse oppinut kaveri.

– Kipinä teatterin tekemiseen lähti aikoinaan Venekosken Kesäteatterista Hankasalmelta, missä armeijan ajanjaksoa lukuun ottamatta olin vuosia aina vuodesta 2006 lähtien, hän sanoo.

Ulvovassa myllärissä, Pihkatapissa ja Elmossa tein pääroolit, hän mainitsee.

Hankasalmelta tie vei Jyväskylän seudun teattereihin, kuten Jyväskylän Ylioppilasteatteriin, Huoneteatteriin ja AdAstra-teatteriin.

– Vuonna 2018 minulla piti kiirettä, kun oli kymmenen ensi-iltaa, hän kertoo.

– Teatterin tekniikkapuolelle eksyin, kun ääni- ja valokopissa saattoi silloin tällöin ilmetä pieniä ongelmia. Menin katsomaan laitteita ja totesin, että näissähän on kuitenkin jotakin samaa kuin lukiossa näyttämötekniikan peruskurssilla opiskelemissani valo- ja ääniohjaimissa.

Myöhemmin Anssi löysikin itsensä Jyväskylän kaupunginteatterista näyttämöteknikon hommista ja Riihivuoren Teatterista näyttämömestarin töistä.

Pieksämäki, Kokemäki, Konnevesi, Jyväskylä, Hankasalmi, Etelä-Puola ja Kuopion Puijonlaakso ovat paikkoja, joissa Anssi Pöyhönen on asunut elämänsä varrella.

– Kuopiossa viettämäni kuukaudet ovat olleet pääosin positiivista aikaa. Asiat ovat loksahtaneet mukavasti paikoilleen, hän kiteyttää.

Anssi on aikaisemmin pelannut paintball-peliä eli maalipalloa ja hän toimii nykyään maalipallotuomarina.

Kesällä hän osti itselleen omien sanojensa mukaan ”viimeisen päälle hienon” pitkäjousen, jolla hän harjoitteli suven ajan omatoimisesti.

– Historiallisen jousiammunnan lisäksi minua kiinnostaisi historiallinen eurooppalainen miekkailu. Olen jo etsinyt paikallisen miekkailuseuran yhteystietoja netistä, hän toteaa.

– Kuopion Ylioppilasteatterin paikankin olen bongannut. Jos siellä järjestetään pääsykokeita, niin saatanhan käydä niissä pyörähtämässä.

Toiseksi vetovoimaisin kaupunki Tampereen jälkeen

Kuopion kaupungin strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen kertoo, että vuoden 2021 tammi-marraskuussa kaupungin väkiluku kasvoi 1 301:llä asukkaalla.

– Kasvun keskeisin syy oli kasvanut nettomuutto eli Kuopioon muutti tuolla ajanjaksolla 1 397 asukasta enemmän kuin täältä pois. Muuttovoitosta valtaosa tuli kuntien välisestä muuttoliikkeestä (1055), mutta myös nettomaahanmuutto kasvattaa Kuopion väkilukua (tammi-marraskuussa kasvua tuli 342 henkilöä), hän valottaa.

– Luonnollinen väestökehitys oli puolestaan negatiivinen eli Kuopiossa kuoli tammi-marraskuussa 84 asukasta enemmän kuin lapsia syntyi.

Kuopio oli viime vuonna kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurten kaupunkien toiseksi vetovoimaisin Tampereen jälkeen. Myös Siilinjärven väestökehitys oli viime vuonna positiivinen.

– Kuopio on perinteisesti saanut muuttovoittoa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta, mutta viime vuonna Kuopio on ennakkotietojen mukaan saanut muuttovoittoa myös pääkaupunkiseudulta ja jopa negatiivinen muuttotase Tampereeseen on pienentynyt.

– Muuttovoitto koostuu pitkälti nuorista 15–24 vuotiaista, vaikkakin myös yli 35-vuotiaiden ikäluokissa muuttoliike on positiivinen. Kuopio taas menettää muuttoliikkeen kautta 25–34 -vuotiaita – nuoria työikäisiä ja oppilaitoksista valmistuvia. Tämän ikäluokan pitovoiman kehittämisessä on siis edelleen tekemistä.

Kommentoi