Liitoskunnan lääkärillä 1 000, kantakaupungissa jopa 2 500 potilasta – Petosella ja Saaristokaupungissa noin 30 000 asukasta – Potilaita on otettu vastaan vuosikausia surkeissa tiloissa

Puolueet rummuttavat aluevaaleissa lähipalveluista ja erityisesti ne korostuvat liitoskuntien vaatimuksissa. Poliittiset painotukset ratkaisevat, miten palvelut järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Hoitajien ja lääkärien vastaanotoista vastaava ylilääkäri Pauliina Sulku kertoo, että Petosen Pyörönkaarelle rakennettiin kerrostalon alakertaan väliaikaiset tilat jo 30 vuotta sitten.

Terveysaseman 10 lääkärillä on noin 2 500 potilasta lääkäriä kohti. Vastaava määrä liitokunnissa on noin 1 000 potilasta.

– Terveysasemalle katsottiin tonttia jo 1980-luvulla. Mikään ei tunnu olevan niin pysyvää kuin ”väliaikainen”. Petosella ja Saaristokaupungissa on asukkaita enemmän kuin Iisalmessa ja Varkaudessa eikä eteläisessä kaupungissa ole kunnon terveysasemaa, harmittelee Sulku.

Sekä Pyörön terveysasemalla että Savotalon pääterveysasemalla on ollut remontteja ja sisäilmaongelmia.

Kuopion terveyskeskusten investoinnit jäävät hyvinvointialueen valtuuston päätöksien varaan. Näyttää siltä, että liitoskunnat ovat saaneet poliittisessa päätöksenteossa hoidettua paremmin sote-palvelunsa kuin kantakaupunki.

Peruskorjaustarpeessa on myös Harjulan sairaala.

Nilsiässä on jo uudehko terveysasema, Maaningan terveysasemaa on saneerattu ja kelvolliset terveyskeskukset ovat myös Karttulassa, Vehmersalmella ja Riistavedellä.

Näiden pienten, 1–2 lääkärin terveyskeskusten ongelma on vain siinä, että niihin on vaikeaa saada lääkärityövoimaa.

– Jos lääkäri on poissa syystä tai toisesta, joudumme turvautumaan vuokralääkäripalveluihin ja niistäkin on vaikea löytää lääkäriä sijaiseksi. Toistaiseksi olemme saaneet virat kuitenkin täytettyä.

Kuopion kaupungin terveysjohtaja Pertti Lipponen vahvistaa kantakaupungin tilanteen. Savotalollakin on ollut sisäilmaongelmia, jatkuvia remontteja ja tiloja ei ole tarkoitettu suuren ter-veysaseman tarpeisiin.

– Pääterveysasemalla on yhdellä lääkärillä reilu 2 000 potilasta. Ihanteena pitäisin 1 500 potilasmäärää yhdelle lääkärille. Talossa on vastaanoton lisäksi laboratorio, kuvantamispalvelut, kuntoutus, mielenterveyspalvelut ja hammashuolto.

Koko paketin siirto KYSin yhteyteen jää hyvinvointialueen päätettäväksi. Kysin viereen tulevasta terveysasemasta ovat alustavat suunnitelmat.

Lipponen arvelee, että digipalvelutkaan eivät ratkaisen lääkärien resurssipulaa. Digin avulla voidaan hoitaa korkeintaan 10–15 prosenttia lääkärien vastaanottotarpeesta.

– Digitaalisesti voidaan hoitaa esimerkiksi reseptipalvelut. Enpä ainakaan itse lähtisi diagnosoimaan etänä tuki- ja liikuntaelinvammoja tai esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja.

Järkevätkin rakenteelliset uudistukset kaatuvat helposti poliittiseen vastustukseen kuten kävi Maaningan ja Siilinjärven terveyskeskuksen yrityksessä yhdistää yksiköt Siilinjärvelle.

Perusturva- ja terveydenhuollon tilahallintapäällikkö Mikko Lankinen sanoo, että Pyörön terveysasemalle yritetään saada tänä keväänä minimiratkaisu, jotta jokaisella lääkärillä olisi edes oma työhuone.

– Peruskorjaustarpeessa on myös Harjulan sairaala, jota parasta aikaa yritetään korjata. Hyvinvointialueella päätetään myöhemmin, mikä on Harjulan sairaalan kohtalo ja saadaanko vanhan tilalle uudisrakennus, pohtii Lankinen.

Vaalien jälkeen Pohjois-Savossa on käytössään könttäsumma ja nollasummapeli. Jos johonkin satsataan lisää, on se jostain pois. Odotettavissa on sopeuttamista ja investoinnit joutuvat tarkkaan aluepoliittiseen syyniin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut