Isot kaupungit kahmivat paikkoja aluevaltuustoista. Kuopion poliittinen asema näyttää kuitenkin erilaiselta kuin esimerkiksi Tampereen, Turun, Vantaan tai Espoon. Kuopiolla on 33 aluevaltuutettua 69 ehdokkaan valtuustossa. Kuopion poliittinen asema eroaa etelän kaupungeista siinä, että Kuopion suurin puolue on keskusta. Esimerkiksi kokoomuksen kannatus Pirkanmaalla hipoo 26 prosentissa, kun keskustaa kannattaa vain 9,5 prosenttia. Lahden kaupungissa SDP nauttii 26,5 prosentin, kokoomus 23,5 prosentin ja keskusta 9,9 prosentin kannatusta. Pohjois-Savossa taas keskusta juhlii 28,5 prosentin kannatuksella. Kokoomus pyristelee kolmantena 16,8 prosentin kannatuksella. Kuopiossa kolme suurta keskusta, kokoomus ja demarit ovat lähes tasoissa 22,3–19,2 prosentin haarukassa.
Jos Kuopiosta eroteltaisiin kantakaupungin äänet ”kaupunkipuolueiden”, demareiden, kokoomuksen ja vihreiden suhteellinen asema vahvistuisi. Puolueiden värikartta äänestysalueittain kertoo, että keskusta hallitsee Kuopiossa liitoskuntien äänillä. Liitoskunnissa tunnetaan kantakaupunkia enemmän uhkaa sote-palveluista, mikä nosti äänestysintoa haja-asutusalueilla.
Keskustan ajama maakuntamalli maksimoi puolueen vallan. Se on suurin puolue 9 hyvinvointialueella.
Vihreä keskustan väri maalaa ”maalaisliiton” rajat Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välille. Etelän vauraissa väestökeskittymissä dominoi kokoomus.
Demarit ovat neljällä hyvinvointialueella ykkösiä keskustan ja kokoomuksen linnakkeiden välissä. Suomi jakaantuu maaseutumaiseen ja konservatiiviseen kepulandiaan ja kaupunkien Suomeen. Maakuntien Suomessa keskuskaupungit hakevat rooliaan haja-asutus- ja liitoskuntien piirityksessä.
Pohjois-Savon aluevaltuutetut ratkovat, mitä palveluita tuotetaan Iisalmen ja Varkauden aluesairaaloissa. Missä on ympärivuorokautinen päivystys?
Maakuentien Suomessa keskuskaupungit hakevat rooliaan.
Minne keskitetään vaativat leikkaushoidot? Pienissä yksiköissä leikkaavien lääkärien taito ruostuu, infektioriskit kasvavat, tulee pulaa osaajista ja modernista terveysteknologiasta. Tälle luonnonlaille aluevaltuusto ei voi mitään.
Maaliskuussa aluevaltuustoille selviää, millainen rahoitusvaje hyvinvointialueella vallitsee.
Hallituksella jää kaksi huonoa vaihtoehtoa joko rahoittaa hyvinvointialueita velalla tai katsoa sivusta, kun alueille käynnistyvät saneeraustoimet. Oppositiopuolueet ilakoivat katsomossa.
Pohjois-Savon aluevaltuustossa on runsaasti hoitajia ja lääkäreitä. Monet heistä ovat eläkkeellä tai lähellä eläkeikää. Ketkä aluevaalien perusteella voisivat vahvistaa Kuopion edunvalvontaa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa?
Keskustassa Antti Kivelä (1 205 ääntä) on jo yli viisikymppinen, mutta hän on valmiiksi puheenjohtaja Annika Saarikon sisäpiirissä ja luiskahtaisi nopeasti vallan kammareihin. Toinen kuopiolainen keskustatoivo on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (691). Hän tuntee Markku Rossin entisenä avustajana, miten Arkadianmäellä taistellaan kukkulan kuninkuudesta.
Oppositiopuolueet ilakoivat katsomossa.
Varkautelainen Kari Rajamäki jätti demareihin valtatyhjiön. Varkauden entinen kaupunginjohtaja Hannu Tsupari rohmusi paljon ääniä, mutta on eläkeläinen ja sanoo olevansa epäpoliittinen henkilö. Vaaleissa menestyneet dosenttilääkärit Hannu Kokki ja Simo Kokko ovat seniorisarjaa.
Kuopion demareilta puuttuvat tulevaisuuden nimet, mikä tietää huonoja aikoja kaupungin edunvalvonnassa.
KokoomuksessaMarko Kilpi (1 185 ääntä) pysyy äänikuninkaana. Tulokas Karoliina Partanen näyttää perävaloja 752 äänellä Allu Koskiselle (409) ja iisalmelaiselle kansanedustajalle Markku Eestilälle (690) sekä sote-lautakunnan puheenjohtajalle Olli-Pekka Ryynäselle (678). Partasen lisäksi kuopiolaisista nousukiidossa ovat Sakari Pääkkö (570) ja 44-vuotias ensikertalainen, geriatri Mika Rissanen (616).
Vasemmistossa Laura Meriluoto (1 094) näyttää ottavan kansanedustapaikan varkautelaiselta Matti Semiltä (513). Vaalit osoittivat, että vasemmistoveteraanien Erkki Virtasen (280) ja Markku Söderström (39) on aika siirtyä Meriluodon tukijoukkoihin. Vihreiden Kaisa Kantele (656) päihitti jälleen puoleen johtohahmot Marja Bergin (462) ja Harri Auvisen (451).
Seuraavissa eduskuntavaaleissa Kanteleen olisi aikaa haastaa joensuulainen ministeri Krista Mikkonen.
Liitoskunnissa tunnetaan kantakaupunkia enemmän uhkaa sote-palveluista.
Perussuomalaisten kärjessä jatkaa Minna Reijonen (1 299). Lääkäri Pekka Timonen teki huiman tuloksen 979 äänellä. Kuopion perusuomalaisillakaan ei ole kasvamassa ketään isompiin ympyröihin, kun Samuli Voutila muutti Helsinkiin.
KD:n Sari Essayh on tyyppinä luonteva, asiakeskeinen ja vetovoimainen poliittinen johtaja.
Ylivoimainen Pohjois-Savon ääniharava on vain liian pienessä puolueessa ja käyttää enemmän vaikutusvaltaa kuin valtaa.
2
