Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hukkasiko Kuopion kaupunki rahaa Finnpulpiin? – Kaavasatsaukset ovat hyödynnettävissä muissa hankkeissa

Vuosikausia on käyty kiivasta keskustelua Finnpulpin tehdashankkeen puolesta tai sitä vastaan. Lähes olemattomalle uutisoinnille on jäänyt moottoritien toisella puolella olevan Mondi Powerflute Oy:n eli kansan kielellä Savon Sellun 125 miljoonan euron investointi.

Powerflute uudistuu, nostaa kapasiteettiaan ja työllistää investoinnin ansiosta satapäisen joukon kesään 2023 asti.

Investointi ei ole samassa sarjassa Finnpulpin kanssa, mutta on se kuitenkin Kuopion seudun suurin hanke ja tuo runsaasti vientituloja Suomeen ja Kuopioon.Powerflute on merkittävä hanke Kuopiossa, vaikka uutisoinnissa se on jäänyt Savilahden ja Finnpulpin varjoon.

Lisäksi Powerflute käyttää runsaasti kotimaista puuta ja sillä on vaikutuksia metsäomistajien tuloihin.

Moni kuopiolainen veronmaksaja on pohtinut, menikö case Finnpulpiin tarpeettomasti kaupungin rahaa. Kuopion elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen korostaa, että kaupungin tekemä Sorsasalon asemakaavatyö ei ole mennyt hukkaan, vaikka Finnpulp-hanke näyttäisi kaatuvan.

– Sorsasalon kaavatyöhön on liittynyt keskeisesti Finnpulpin biotuotetehtaan alueen suunnittelu, mutta myös Mondi Powerfluten tehdasalueen kaavallinen suunnittelu. Kaavatyö mahdollistaa myös Mondin toimintojen kehittämisen tulevaisuudessa, muistuttaa Pitkänen.

Käymme kaikessa rauhassa keskustelut.

Pitkänen arvioi, että Sorsasalon kaavatyö sujui jättihankkeessa ripeässä aikataulussa, eikä siihen ole käytetty työaikaa sen enempää kuin muihinkaan kaavatöihin.

– Finnpulpin toimintaan liittyvät erillisselvitykset on maksanut yhtiö. Yrityspalvelun kautta tilasimme hankkeen alkuvaiheessa biotuotetehtaan aluetaloudellisten ja sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin. Kustannukset olivat 30 000 euroa. Tällaiset arvioinnit isoissa hankkeissa kuluu tehdä kaupungin, koska näin halutaan varmistaa selvityksen puolueettomuus.

Kaupunki ei ole myöntänyt Finnpulp -hankkeelle mitään rahallista tukea tai avustusta, vaan kaikki hankkeeseen liittyvä on ollut tavanomaista virkatyötä ja asian valmistelua.

Kaupunki ei ole myöskään esirakentanut Finnpulpin tonttia, joten siitä ei ole aiheutunut kaupungille maarakennuskustannuksia.

Sorsasalossa oleva louhittu alue syntyi Kallansiltojen rakentamisen yhteydessä kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyössä siltojen massatarpeisiin perustuen. Valitusprosessi Finnpulpia vastaan käynnistyi kaupungin koneiston ulkopuolelta.

– Kaupungin päättäjät ovat osallistuneet Sorsasalo-hankkeen toteuttamiseen myös varsin yksimielisin päätöksin sekä kaupunginhallituksessa että valtuustojen kokouksissa.

Sorsasalon asemakaavatyön aikana biotuotetehtaan mahdollistaman asemakaavan rinnalla käsittelyssä oli myös vaihtoehtoinen maankäytön ratkaisu pienteollisuusalueelle. Nämä suunnitelmat ovat myöhemmin käytettävissä, mikäli kaupunki päättää lähteä muuttamaan asemakaavaa alueella.

– Mikäli kaavaa lähdettäisiin muuttamaan pienyritysalueeksi, sen toteuttaminen tulisi maksamaan kaupungille esirakentamisen, kunnallistekniikan ja tiestön rakentamisen useilla miljoonilla euroilla. Finnpulp-hankeen toteutuessa, näitä kustannuksia ei olisi syntynyt.

Sorsasalon tulevaisuus on Pitkäsen mielestä vielä täysin auki. Tässä vaiheessa on ennenaikaista linjata Sorsasalon tulevaa maankäyttöä.

– Käymme kaikessa rauhassa keskustelut Finnpulpin johdon kanssa tilannekuvasta ja heidän jatkoaskeleistaan. Tämän jälkeen on vasta näiden keskustelujen aika.