Kuopiossa ruoka-apua tarvitaan kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna – "Ja vauhti vaan kovenee"

Kuopion Ruoka-avun toimipisteeltä jaetaan viikoittain noin 600 ruokakassillista ruoka-avustusta. Vuosi sitten määrä oli noin 300.

– Ja vauhti vaan kovenee. Viime viikollakin meille tuli 20 uutta asiakasta, Ruoka-avun puheenjohtaja Teija Savolainen kertoo.

Yksi asiakkaista on pieneläkeläinen Erkki, joka on ollut Kuopion Ruoka-avun asiakkaana noin viisi vuotta ja käy jonossa kerran viikossa. Erkki esiintyy jutussa poikkeuksellisesti vain etunimellään.

– Söin makaronia ja 80 sentin pitsapohjia. Tänne oli hirveä kynnys tulla, mutta kaveri lähti avuksi. Huomasin, miten paljon päivittäinen ruokavalio monipuolistui, Erkki kertoo.

Jaettava ruoka tulee lahjoituksina 35 kaupasta ja viidestä tukkuliikkeestä. Lisäksi jaettavaksi tulee yksittäislahjoituksia esimerkiksi silloin, kun elintarvikeliikkeet tyhjentävät pakastimiaan.

– Yksityisiltäkin tulee joskus lahjoituksia, esimerkiksi jos perunanviljelijällä on kellarintyhjennys. Viime kesänä saimme omenoita. Ja joulun alla moni on tuonut itse kutomiaan villasukkia, Savolainen kiittelee.

Tällainen köyhyys ei ole itse aiheutettua.

Ruokaa jaetaan maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin. Aikaisemmin maanantai on ollut muuta viikkoa suositumpi, mutta nyt asiakkaita on suurin piirtein yhtä paljon joka päivä, Savolainen kertoo.

– Lisäksi loppukuusta on enemmän asiakkaita kuin alkukuusta, koska alkukuusta tulevat tuet.

Lähes kaikki asiakkaista ovat Savolaisen arvion mukaan sellaisia, jotka ovat käyneet hakemassa ruoka-apua aiemminkin. Jonossa on koko elämänvaiheiden ja -tilanteiden skaala.

– Jonoon tulevat niin nuoret kuin ikäihmisetkin, työttömiksi jääneet, pienellä eläkkeellä olevat, yksinhuoltajat, Savolainen listaa.

– Tällainen köyhyys ei ole itse aiheutettua. Usein meiltä kuulee perättävän rahankäsittelyn taitoa, mutta ei tässä siitä ole kyse. Jos tarvitsen jotain, pitää miettiä jätänkö vaikka vuokran maksamatta, että saan talvitakin. Ei tässä mitään ylimääräistä humputtelua ole, Erkki kertoo.

– Ja toisaalta mielenterveyden kannalta olisi minusta hyvä, että välillä voisi vähän humputellakin, huomauttaa Kuopion Ruoka-avussa vapaaehtoisena toimiva Sirkka Kiiski.

Kiiski on ollut vapaaehtoisena neljä vuotta. Hän työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään hoitoalalla ja kertoo halunneensa olla vielä avuksi. Myös hän on havainnut avuntarvitsijoiden määrän kasvaneen sinä aikana, kun on ollut mukana toiminnassa.

– Jono on kansainvälistynyt, minkä lisäksi nuoria on tullut enemmän, Kiiski arvioi.

Leipäjonoilla on Savolaisen mukaan edelleen stigma. Hänen kokemuksensa mukaan vapaaehtoisia kohtaan ei ole ennakkoluuloja, mutta asiakkaita kohtaan on.

– Jokainen voisi katsoa asennettaan hiukan. Jonottaminen ei saa olla häpeä, Savolainen vaatii.

Auttamisenhaluisille Savolainen vinkkaa, että vapaaehtoiset ovat tervetulleita.

– Ja tietysti lahjoittajia haemme aina, sekä tavara- että rahalahjoituksille.

Erityisesti joulu on monelle apua tarvitsevalle hankalaa aikaa, kun haluaa järjestää jonkinlaisen joulun mutta rahaa jouluruokaan saati lahjoihin ei välttämättä ole.

– Monella on joulun alla hätä, että kuinka tämä järjestetään. Juuri silloin näkyy eniten ahdistusta. Saamme usein joulun aikaan lahjoituksina esimerkiksi kinkkua, suklaata ja villasukkia, se on ollut monelle pelastus.

Jonottaminen ei saa olla häpeä.

Viime viikolla vahvistui, että Ruoka-apu muuttaa uusiin tiloihin toukokuun alussa. Nykyinen rakennus on toiminnan tarpeisiin liian suuri ja kärsii sisäilmaongelmista. Uutta pistettä on etsitty kaksi vuotta, ja nyt etsintä päättyi Saarijärventielle entisiin asukastupatiloihin, osoitteeseen Saarijärventie 9.

– Tilat on remontoitu ja siellä on esimerkiksi koneellinen ilmastointi, mikä on iso asia. Etsimme tiloja ensin keskustan alueelta, että ihmisten olisi mahdollisimman helppo löytää paikalle. Jos jotain sopivaa löytyi, jono osoittautui kuitenkin niin isoksi asiaksi, ettei meille haluttu vuokrata, Savolainen toteaa.

Toiminta kysyy tiloja, joissa on satakunta neliömetriä. Uusissa on 110 neliötä. Lääniä vaativat esimerkiksi Ruoka-avun 16 jääkaappia ja pakastinta.

Savolainen kertoo, että Saarijärventielle liikennöi kuusi bussia tunnissa, linjat 4 ja 8.

– Logistisesti se on todella hyvä sijainti, minkä lisäksi uusien tilojen yhteydessä on ilmaisia parkkipaikkoja, mikä on ylellisyys keskustan maksullisuuteen tottuneelle.

Koronan myötä Kuopion Ruoka-apu siirtyi niin sanotusta torimallista järjestelyyn, jossa ruokakassi annetaan valmiiksi pakattuna suoraan ovesta. Torimallissa asiakkaat tulivat sisään ja valikoivat haluamansa ruokatavarat.

– Entinen malli oli siinä mielessä parempi, että sai juuri sitä mitä halusi, mutta toisaalta sama systeemi olisi hirveän hidas nyt, kun asiakasmäärät ovat nousseet, Erkki arvioi.

– Tämä on varsinkin korona-aikaan hygieenisempi tapa, ja toisaalta myös nopeampi, Kiiski kertoo.

Vaikka malli itsessään on hyvä, on se aiheuttanut ylimääräisen suuren kuluerän – muovipussien hankkimisen. Lisäksi polttoaineen hinnan nouseminen huolestuttaa Savolaista.

– Auto ajaa vuodessa noin 30 000 kilometriä, eli tänä vuonna menee 1 500–2 000 euroa enemmän polttoaineisiin kuin aikaisemmin. Ja hinnat ovat nousseet niin nopeasti, että tätä ei ole budjetoitu.

Myös kasvava asiakasmäärä voi osoittautua haasteeksi, mikäli kasvu jatkuu. Nykyisellään ruokaa riittää välillä kaikille, välillä kymmenestä pariinkymmeneen asiakasta jää ilman.

Ruokaa lahjoittavien liikkeiden määrä on kuitenkin rajallinen, ja niiden ylijäämätuotteiden määrä tuskin tulee kasvamaan.

– Ja eihän mikään kauppa tahallaan tilaa yli.