Tokiolaisen Manamin pitkäaikainen unelma tulla Suomeen kävi toteen – "Olen halunnut tulla tänne siitä asti kun kuulin suomalaisesta varhaiskasvatuksesta"

Japanilaisen Manami Ishikawan suuri haave toteutui viime syksynä: hän pääsi Suomeen. Hän työskentelee tokiolaisessa päiväkodissa, mistä on nyt vapailla, sillä tuli marraskuussa vaihto-opettajaksi Suomeen. Hän on opettanut viisi viime kuukautta Linnanpellolla sijaitsevassa Vuorilinnan päiväkodissa, Smaragdien esiopetusryhmässä.

– Opiskellessani kahdeksan vuotta sitten varhaiskasvatusta yliopistossa, sain kuulla suomalaisesta päiväkodista ja suomalaisista varhaiskasvatuksen opettajista. Kiinnostuin järjestelmästä, ja olen siitä lähtien halunnut tulla Suomeen, Ishikawa kertoo.

Hän on aikaisemmin käynyt Helsingissä, mutta mahdollisuus pitkäaikaisempaan visiittiin oli pitkäaikaisen suunnittelun tulos. Hän on täällä kulttuurivaihtoa edistävän välitystoimiston kautta. Käytännössä Ishikawan työ tokiolaisessa päiväkodissa on paussilla sillä välin, kun hän elää täällä säästöillään.

– Välitystoimiston kautta tulee paljon työvaihtoa Japanista ja muualta Aasiasta. Toimisto on ollut aiemmin tekemisissä Klassikan kanssa, ja kaikki olivat niin tyytyväisiä kokemukseen, että välittäjä tahtoi löytää Kuopiosta muitakin vaihtoon soveltuvia paikkoja, varhaiskasvatuksen opettaja Soile Viitikko Vuorilinnasta taustoittaa.

Ishikawa tulee töihin kahdeksalta ja lähtee kotiin puoli kolmelta. Hän on saanut tutustua Smaragdien ryhmässä suomalaiseen esiopetukseen. Sen ohella hän on kertonut lapsille japanilaisesta kulttuurista.

– Olemme puhuneet esimerkiksi japanilaisesta ruuasta, yukata-vaatteista, kalligrafiasta ja japanin kielestä, Ishikawa kertoo.

Täällä asioista tehdään kaikille lapsille mahdollisimman helposti ymmärrettäviä.

Oppituntien tulokset ovat esillä seinillä: heti sisään tullessa on lista hiragana-kirjoitusmerkeistä ja siitä, mitä latinalaisten aakkosten kirjaimia tai tavuja ne vastaavat. Naulakkopaikat merkitsevissä lapuissa kunkin lapsen nimi on latinalaisten aakkosten lisäksi kirjoitettu myös hiraganalla.

Kalligrafiaan perehtyminen näkyy toisella seinällä. Ishikawa on hakenut lasten nimien tavuja vastaavat sanat, jotka on sitten piirtänyt siveltimellä paperille kanji-merkkeinä, joita käytetään Japanissa sanojen kirjoittamiseen.

Lähtiessään Kuopiosta Ishikawa suunnittelee vievänsä mukanaan joitakin täällä näkemiään käytäntöjä.

– Täällä asioista tehdään kaikille lapsille mahdollisimman helposti ymmärrettäviä. Esimerkiksi seinällä on päivän ohjelma kuvaohjauksena, minkä lisäksi täällä käytetään tukiviittomia puhumisen ohella. Haluaisin esitellä ne myös omassa päiväkodissani, koska ne on helppo ymmärtää ja auttavat lasten arkea, Ishikawa pohtii.

Suomalaisessa päiväkodissa Ishikawa on ihastunut erityisesti siihen, kuinka lapset kohdataan yksilöllisesti.

Pimeys on ollut hieman raskasta. Mutta minulla on ollut todella hauskaa.

– Opettajilla on kiire ja he tekevät kovaa työtä, mutta he kohtelevat jokaista lasta yksilönä ja näkevät lapsen monesta näkökulmasta.

Kuopiossa oleillessaan Ishikawa on asunut kahden kämppiksen kanssa Männistössä. Hän on kokeillut talvilajeja, ja erityisesti hiihtäminen on ollut hänen mieleensä. Hän kuitenkin tahtoisi käydä täällä myös kesällä.

– Pimeys on ollut hieman raskasta. Mutta minulla on ollut todella hauskaa.

Vajaan puolen vuoden vierailu on pitkän tien huipennus. Ishikawa alkoi suunnitella matkaa toden teolla viisi vuotta sitten. Suomea hän opiskeli matkaa varten kaksi vuotta.

– Jos menee suomalaiseen päiväkotiin, täytyy tietenkin pystyä puhumaan suomea lasten kanssa.

Ishikawalla on kielenopiskeluniksi: hän on koonnut vaikeita sanoja muistiin puhelimeensa ja opettelee niitä esimerkiksi töihin kävellessään. Sanat ovat ajankohtaisia: viime aikoina hän on opetellut esimerkiksi sanat lakko ja kirsikankukka.

– Kirsikkapuut ovat tähän aikaan kukassa Japanissa, Ishikawa perustelee.