”Viittauksilla sankareihin ja kunniakirjoja jakamalla ei juoksevia kuluja hoideta” – Lähihoitaja Markku Heikkinen lisäisi alan vetovoimaa lisiä parantamalla

Jos lähihoitaja Markku Heikkinen saisi pistää alan uusiksi, hän lisäisi työn houkuttelevuutta lisiä kohentamalla.

– Tämä ala tarvitsee parempaa pitovoimaa. Yksi, mitä voisi kehittää eteenpäin, on ikälisä. Nykyään ensimmäinen ikälisä tulee viisi vuotta työelämään astumisen jälkeen, seuraava kymmenen vuoden jälkeen. Esimerkiksi kahden ja kolmentoista vuoden kohdalla voisi vielä hyvin olla lisät, Heikkinen pohtii.

Kokemusta ja erityisosaamista voisi hänen mukaansa pisteyttää ja maksaa pistemäärän mukaista henkilökohtaisen osaamisen lisää.

– Sillä voisi saada pitovoimaa. Esimerkiksi kun työskentelin Niuvanniemessä mielisairaanhoitajana, sain kuukaudessa 360 euroa palkanlisää henkilökohtaisesta osaamisesta. Nyt kunnallisella puolella saan samasta osaamisesta 60 euroa.

Heikkinen on työskennellyt hoitoalalla parikymmentä vuotta, siitä lähtien kun terveysongelmat pakottivat hänet lopettamaan linja-autonkuljettajan työt. Hän uudelleenkouluttautui lähihoitajaksi ja erikoistui mielenterveys- ja päihdetyöhön.

– Sitä teinkin 12 vuotta, mutta ne hommat ovat vähentyneet kunnallisella puolella. Yksityisellä sektorilla päihdetyötä olisi, mutta minusta työehdot ovat huonommat kuin kunnallisella.

Hoitajatkin ovat ihmisiä.

Vuonna 2013 hän siirtyi mielenterveys- ja päihdetyöstä pariksi vuodeksi kotihoitoon, ja kun palvelutalo Ilmatar avasi ovensa Männistössä vuonna 2015, Heikkinen aloitti työn siellä.

– Ehdottomasti parasta on työporukka. Meillä on tosi vahva yhteishenki ja välillä vähän rankkaakin huumoria, se auttaa jaksamaan.

Henkisen jaksamisen lisäksi myös fyysisestä kunnosta on pidettävä hyvä huoli.

– Se on avainasemassa. Hyväkuntoisellakin kroppa on tiukilla, vaikka totta kai ergonomia otetaan huomioon mahdollisimman hyvin. Mutta jos tuki- ja liikuntaelimistöä ei hoida, sitten ollaan pitkillä sairaslomilla.

Keskustelu, jota hoitoalasta on valtakunnallisesti käyty jo pitkään, harmittaa Heikkistä.

– Viittauksilla sankareihin ja kunniakirjoja jakamalla ei juoksevia kuluja hoideta. Ja tuntuu, että koskaan ei ole hyvä hetki nostaa hoitajien palkkoja. Nyt vedotaan sotaan ja koronaan, Sipilän hallituksen aikana vedottiin Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.

Tehostettu asuminen tulee Heikkisen mukaan lisääntymään tulevaisuudessa entisestään, mikä taas kysyy enemmän hoitajia. Myös siltä kantilta talouspolitiikkaa hoidetaan hänestä vastuuttomasti.

– Tämä on pitkässä juoksussa aivan kestämätön tilanne.

Alaa auttaisi hänen mielestään se, että nuoria saataisiin houkuteltua sille ja hoitajana jo toimivat saataisiin pidettyä mukana. Ensimmäinen askel olisi hänestä se, että palkka saataisiin vastaamaan työn kuormittavuutta ja vastuullisuutta.

Hoitajapula ja huono palkkaus näkyvät Heikkisen mukaan paitsi asiakkaiden hoidon laadussa, myös hoitajien jaksamisessa. Vajaa tiimi tuntuu selkärangassa asti, eikä päivän töiden jälkeen tahdo jaksaa harrastaa tai ylläpitää kuntoaan.

– Samalla siinä on vähän kierteessä: jos työnantaja tarjoaa hälytystyötä, siihen tulee usein tartuttua että tiliä saisi edes hiukan paremmaksi. Mutta eihän se mikään pitkäaikainen ratkaisu ole, emme mekään voi joustaa ja venyä loputtomiin. Hoitajatkin ovat ihmisiä, ja nykytilanteessa he sairastuvat työtaakkansa alle.

Hoitajalakko

Tekeillä potilas-turvallisuuslaki

STM valmistelee lakia, joka velvoittaa hoitajat töihin, jos potilasturvallisuuden katsotaan vaarantuvan.

Ylen näkemän lakiluonnoksen mukaan tarvittavan työn määrästä päättää työnantaja.

Aluehallintovirasto voi määrätä uhkasakon, mikäli hoitaja ei noudata velvoitetta.

SuPer ja Tehy ovat kritisoineet lakiluonnosta hoitajien perustuslaillisten lakko-oikeuksien kaventamisesta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut