Gastronomisella rintamalla on tapahtunut viime aikoina paljon sekä Kuopion että koko Pohjois-Savon kannalta. Sen lisäksi, että Kuopio vietti European Region of Gastronomy -juhlavuosia vuosina 2020–21, on kaupunkiin viime aikoina tullut palkintoja eri osa-alueilta.
– Meillä oli tavoitteena, että Pohjois-Savo tunnetaan vuoden 2020 jälkeen houkuttelevana ruokamatkailukohteena, ja sitä kohti on mentykin aika mukavasti. Olemme rakentaneet aluebrändiä ja saaneet sitä näkyviin sekä maailmalla että Suomessa, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten viestintäasiantuntija Niina Vänttinen kertoo.
Kaksi pohjoissavolaista ruokalahjaa palkittiin World Food Gift Challengessa: Lignell & Piispasen Finna-lakkakuohu sai luovimman brändäyksen palkinnon ja lapinlahtelaisen Ilmattaren Keskikesän hunaja kestävän kehityksen mukaisimman pakkauksen palkinnon. Lisäksi Suomesta olivat kisaamassa Ateljee Keltaisen Talon Kalajuttu-keittiöpyyhe sekä Vaahteramäen Mumman ja Papan kalankäsittelysetti.
Myös Taste Savo -verkkoportaali on saanut tunnustusta. Se valittiin kymmenen parhaan joukkoon ERG-statusta tukevana sivuna. Syksyllä 2021 Euroopan maukkain maakunta kokonaisuutena sekä Satoa-festivaalit saivat Hungry For Finlandin kilpailussa kunniamaininnan.
– Nämä ovat tärkeitä asioita myös siksi, että ne auttavat ymmärtämään gastronomian merkityksen aluekehitykselle. Tänne syntyy sitä kautta uusia työpaikkoja ja saadaan sekä matkailijavirtoja että arvostusta. Ja onhan sillä myös identiteettivaikutus: se lisää ylpeyttä omasta elinympäristöstä, Vänttinen pohtii.
Myöhemmin tänä vuonna Kuopio menee kisaamaan pohjoismaiseen Embla-kilpailuun, jossa Pohjois-Savon alue kisaa vuoden ruokamatkailukohteen tittelistä. Sen ja kuuden muun kategorian voittajat julkistetaan kesäkuussa.
– Nämä ehdokkuudet kertovat siitä, että brändäystyö on tuottanut tulosta.
Pohjois-Savoa ja Kuopiota Vänttinen luonnehtii yhdeksi Suomen ruoka-aitoista.
– Meillä on monipuolinen maasto, monipuoliset sadot ja erityyppisiä mikroilmastoja. Ja mikä täällä on varsinkin kansainvälisesti kiinnostavaa on erilaisten marjojen määrä, villiyrtit ja järvikala.
Viime aikoina kasvaneen lähiruuan arvostuksen taustalla on Vänttisen arvion mukaan useampi tekijä. Yksi niistä on lähituottajien arvostus ja halu osoittaa heille tukea ostamalla paikallista.
– Ja totta kai ihmisiä kiinnostaa tietää, mistä ruoka tulee ja kuka sitä tekee. Maailma on muuttunut tosi paljon ja meillä on paljon tuontiruokaa. Ihmiset kuitenkin haluavat usein tukea omaa lähiympäristöään, koska kun lähellä olevilla menee hyvin, menee myös itsellä paremmin.
Myös lähitulevaisuudessa on paikallisella ruokarintamalla eloa. Heinäkuun 1. päivä julkistetaan vuoden Maistuvat maaseutuyritykset. Valinnan tekevät Maa- ja kotitalousnaiset sekä kumppaniraadit, kuten MTK.
Jokaisesta maakunnasta valitaan yksi yritys. Voittajat paljastetaan Mikkelin Farmari-messuilla.
– Muutenkin tulevaisuus näyttää herkulliselta. Lähiruuan käyttöaste on noussut – huomaa, että kuluttajat ovat alkaneet arvostaa ja ravintolat käyttää lähiruokaa enemmän. Toivottavasti matkailukin alkaisi enemmänkin virkistyä, että saataisiin vieraita muualtakin kokemaan ja näkemään pohjoissavolaista ruokamatkailua, Vänttinen toivoo.
Korona-aika on sekä Vänttisen että Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Kirsi Räikkösen mukaan ollut monelle gastronomia- ja matkailualan toimijalle uuden kehittämisen ja vanhan terävöittämisen aikaa. Lignell & Piispasen vierailukeskus avasi ovensa viime vuonna, ja ERG-juhlavuosi -hankkeessa pilotoidaan uusia ruokaan ja hyvinvointiin liittyviä matkailutuotteita yritysten, organisaatioiden ja tapahtumien kanssa.
– Tämä on ollut mahdollisuus luoda uutta ja hioa timantteja. Koronan aikana monella on ollut sauma vetää hieman happea ja pohdiskella, voisiko asioita tehdä toisella tavalla, Vänttinen kertoo.