Kuopion Särkiniemessä nuoruutensa viettänyt Janne Leskinen (50) tunnetaan entisenä alppihiihdon huippuna, lajijohtajana, Ski Sport Finland ry:n toimitusjohtajana ja Lahden 2017 MM-kisojen pääsihteerinä. Leskinen jatkaa uraansa vauhdikkaalla toimialalla. Hän on Helsingissä kauppakeskus Redissä olevan Lentotehdas Oy:n, tutummin Föönin toimitusjohtaja.
Firman asiakkaat saavat kokemuksen lentämisestä ilmavirran kannatellessa lentäjiä tuulitunnelissa. Janne kertoo, että kahden minuutin lento tunnelissa vastaa laskuvarjohypyssä 3 000 metrin vapaata pudotusta. Aloittelijoiden lentäminen muistuttaa leijumista, mutta kokeneet lentäjät heittävät voltteja ja sinkoilevat tunnelissa ylös ja alas.
– Ohjeistuksen jälkeen kuka tahansa terve yli 5-vuotias voi kokeilla lentämistä tunnelissa. Lentämisen huumaa voi kokeilla 2 minuutin jaksoissa, mutta opastuksineen ja varusteiden laittamiseen kannattaa varata reilu tunti, kertoo Leskinen.
Bisneshommat eivät näy Jannen keskivartalossa niin kuin monilla ikätovereilla. Menneenä talvena häneen iski kuuluisa viidenkympin villitys. Janne tunsi olevansa iskussa, pisti numerolapun rintaansa ja osallistui syöksylaskun SM-kisoihin Ylläksellä. Vuonna 1996 Sierra Nevadan suurpujottelun MM-nelonen palasi vuosikymmenten jälkeen kisarinteille.
Jo pikkupoikana Puijon rinteillä Janne hurmaantui laskemisesta. Hän asetti tavoitteekseen olla jonain päivänä 15 maailman parhaan alppihiihtäjän joukossa.
Ilman vanhempiensa Risto ja Seija Leskisen rahallista tukea unelma olisi haihtunut mielestä. Huipulle päästäkseen oli lähdettävä Puijolta alppimaisemiin, ja pärjättävä yksin ulkomailla ilman äitiä ja isää.
– Olihan se kova paikka, kun lähdin Minna Canthin yläasteelta itävaltalaisen alppilukion sisäoppilaitokseen. Oli itsenäistyttävä nopeasti ja opittava sietämään yksinäisyyttä vieraassa maassa. Myöhemmin harjoittelin Slovenian ja Yhdysvaltain maajoukkueen mukana, mikä kiritti urheilijana, mutta tarjosi myös kavereita ja yhteisön.
Alppilukiossa vierähti kolme vuotta. Lukionsa Janne kävi loppuun Klassikassa ja hän kuului etäopiskelijana aikansa pioneereihin. Klassikan lukion rehtori suhtautui epäilevästi urheilijoihin. Hän ajatteli, ettei ulkomailla 200 vuorokautta vuodessa ollut urheilija voi selviytyä ylioppilaskirjoituksista.
– Olin lukiosta 80-prosenttisesti poissa. Rehtori oli siihen aikaan sitä mieltä, ettei ulkomailla urheilun vuoksi lukion käynnistä tule mitään. Kirjoitin kuitenkin muistaakseni 4 laudaturia. Nykyisinhän useat nuoret urheilijat opiskelevat etänä kisareissuillaan.
Kuopio on säilyttänyt Jannen silmissä lumovoimansa hienona talviurheilukaupunkina. Hän voisi vieläkin palata Kuopioon, jos kaupungissa olisi sopiva työpaikka.
– Joskus ihmettelen, miksi niin monet kaverinikin pakkautuvat pääkaupunkiseudulle. Helsingissä nuoret eivät voi kunnolla harrastaa talvisia urheilulajeja. Arvostan Kuopion pääkaupunkia leppoisampaa työelämän meininkiä. Usein ihmisten kiire on tekemällä tehtyä tärkeilyä.
Janne on itsekin aina ollut tunnollinen ja työhönsä intohimolla suhtautuva suorittajatyyppi. Urheilun johtotehtävissä on oltava aina käytettävissä ja kutsumustyössä vapaa-aikaa ei juuri ole. Työrumba on jättänyt Janneen stressijälkiä, jotka hän haluaisi nykyisessä elämäntilanteessa korjata. Myös Jannen lentoemäntävaimo Mari on joutunut urallaan sietämään kuluttavan pitkiä lentoja ja aikaeromuutoksia.
– Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä Kuopion kouluajoista lähtien. Nyt kaksi lastamme ovat lähtemässä kotoa. Nyt olisi korkea aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnistamme. Aurinko nousee seuraavanakin päivänä, vaikka ei omistaudu joka hetki työlle, filosofoi Janne ja kaipaa esimerkiksi enemmän aikaa golfharrastukseensa.