Kunnallisalan kehittämissäätiön Antti Mykkänen: ”Hyvä tavoite olisi nostaa Pohjois-Savossa eliniänodotetta seuraavan 10 vuoden kuluessa 84 ikävuoteen"

Antti Mykkänen oli vuoteen 2004 Pohjois-Savon maakuntajohtaja. Alue- ja kuntaministerin valtiosihteerin pestin jälkeen hän on toiminut Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamiehenä. Säätiö tuottaa tietoa kuntien päätöksentekoon.

Mykkäsellä on vankka käsitys, että hyvinvointialue on hyvä ratkaisu Pohjois-Savolle. Sen avulla voi rakentaa maakunnan kunnille yhteiset hoitopolut, kaventaa terveyseroja muuhun maahan verrattuna ja siirtää rahavirtoja kalliista erikoissairaanhoidosta heiveröisesti rahoitetulle terveyskeskuksille ja terveyden edistämiseen.

– Kun erikoisairaanhoito paisuu, sairauksia ehkäisevä toiminta jää liiaksi kansalaisten omalle vastuulle. Pidän eliniänodotetta erinomaisena hyvinvoinnin mittarina. Pohjois-Savon sairastavuusindeksi on maan korkein, 1,8 -kertainen verrattuna Uuteenmaahan ja eroja on myös eliniän odotteessa.

Mykkänen pitää rohkaisevana, että viime vuosikymmenellä Pohjois-Savossa eliniänodote nousi 4,4 vuotta.

– Hyvä tavoite olisi nostaa Pohjois-Savossa eliniänodotetta seuraavan 10 vuoden kuluessa 84 ikävuoteen ja tasoittaa miehille tappiollista eliniänodotetta naisiin verrattuna.

Omalla vastuulla Mykkänen tarkoittaa perinteisiä reseptejä enemmän liikuntaa ja yhdessäoloa ystävien kanssa, vähemmän alkoholia, tupakkaa ja epäterveellisiä ruokia.

Asiamies uskoo, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen korkeaan sairastavuuteen syöpä-, sydän- ja verisuonitaudeissa sekä dementiassa voitaisiin vaikuttaa varhaisella puuttumisella ja laittamalla hoitoketjut kuntoon.

– Jotain pitäisi tehdä, kun 10 prosenttia aiheuttaa yli 70 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista. Tämän 10 prosentin ongelmiin pitäisi tarttua valtakunnallisesti ja samalla luoda potilaasta kokonaisvastuun ottava omalääkärijärjestelmä.

Entä miten Mykkänen hoitaa omaa terveyttään? Ensisijaisesti kävelemällä vähintään 10 kilometriä päivässä.

Mieltään hän virkistää ja käsitystään maailmasta laajentaa keräämällä nykytaidetta Euroopan ulkopuolelta.

Hän on piipahtanut 145 maassa ja nähnyt muun muassa Pohjois-Korean, Malin, Tsadin ja Nigerin kaltaisia maailman köyhimpiä maita.

– Siellä näkee kaduilla koko ihmiselämän arjen ruoanlaitosta sekä lasten ja kotieläinten hoidosta aina miesten ja naisten töihin ja vapaa-ajan viettoon.

Väestömäärältään ylivertainen Aasia voi ajaa sekä Euroopan että USA:n ohi. Maailman nuoriso taas on Afrikassa.

Aasian ja Afrikan matkoillaan Mykkänen on saanut ideoita, miten fiksu maahanmuuttopolitiikka pitäisi järjestää, koska ihmispula koskee koko Eurooppaa.

– Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää maanosien välillä esimerkiksi kehittämällä Euroopan ja Afrikan Unionin välille koulutus- ja rekrytointipolku.

Mykkäsellä on yksi intohimoinen harrastus. Hän ostaa jokaisesta käymästään maasta maalauksia. Tauluilla hän on tapetoinut Jätkänsaaren kotiaan.

– Tauluja en hanki myyntimielessä. Kuvat ovat maailman ymmärrettävin kieli. Viime kesänä järjestettiin Afrikka-näyttely Kuusamoon ja kesäkuun alussa Afrikka-näyttely on Helsingin Yö Galleriassa.

Mykkäsen pojatkin Juhani ja Erkka hakevat taiteesta hyvinvointia, vaikka erityisesti Juhani tunnetaan yhtenä Woltin perustajana ja yhdysvaltalaiseen DoorDashiin fuusioimisen jälkeen nuorena miljonäärinä.

– Pojat ovat tehneet elämänvalintansa ihan itse. Erkka on kirjailija ja opettaa toisillekin kirjoittamista. Juhani tunnetaan bisneksistään, mutta hän osti jo teininä pianon, kun sai Lasse Lehtisen Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa 5 000 euroa. Juhani musisoi edelleen.

Henkilö

Antti Mykkänen

Syntynyt Pielavedellä vuonna 31.3.1956

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies ja Polemiikki -lehden päätoimittaja.

Oli aikaisemmin Pohjois-Savon maakuntajohtaja, sisäministeri Hannes Mannisen valtiosihteeri

Kaksi poikaa Erkka ja Juhani Mykkänen.

Harrastaa nykytaiteen keräämistä Euroopan ulkopuolelta ja järjestää taidenäyttelyitä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut