Elettävä 300 eurolla kuukaudessa – Kilpailevatko uskonnolliset yhteisöt ukrainalaisten sieluista?

Kuopion vastaanottokeskus (VOK) avautui huhtikuussa Setlementti Puijolan tiloissa. Ukrainalaiset pakolaiset voivat asua sosiaalipalveluiden järjestämässä hätämajoituksessa tai itse järjestämissään asunnoissa. Ukrainalaisten rahallinen avustaminen oli takkuilut kriisin alussa.

Pääsääntöisesti ortodokseista koostuvat ja rahattomat ukrainalaiset hakivat ruoka-apua Kuopion ortodoksikirkolta. Kirkko järjesti Snellmaninkadun seurakuntakeskukseen ruuan jakelupisteen.

Vastaanottokeskuksen johtajana toimi 1.4. lähtien Juha Huttunen. Hän johti jo vuonna 2015 Tarinanharjun vastaanottokeskusta. Huttunen kuuluu helluntaiseurakuntaan ja hän on toiminut lähetystehtävissä Intiassa ja Tansaniassa.

Kun vastaanottokeskus oli saanut ruokakortti- ja rahallisen avustamisen toimimaan, Huttunen oli ilmoittanut ortodoksiseurakunnalle, että vastaanottokeskus hoitaa pakolaisten toimeentulon ja ortodoksikirkon ruoka-apua ei enää tarvita.

Kaupunkilehti Viikkosavoon otti yhteyttä ukrainalaisten kanssa toimineita henkilöitä. He väittivät, että vastaanottokeskus ohjaa ukrainalaisia ortodokseja helluntaiseurakunnan toimintaan. Samat tahot väittivät, että vastaanottokeskukseen on rekrytoitu väkeä erityisesti helluntaiseurakunnasta.

Viikkosavoon yhteyttä ottaneet, ukrainalaisten kanssa työskennelleet tahot kieltäytyivät kommentoimasta nimellään, koska he sanoivat pelkäävänsä, että julkinen keskustelu vaikeuttaisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lehti sai haltuunsa myös kirjallisen kuvauksen, jossa VOKin ukrainalaisten rekrytointiprosessia kuvattiin kaoottiseksi.

Venäjää ja suomea osaavat henkilöt käänsivät Viikkosavolle ukrainalaispakolaisten lähettämiä viestejä. Viestien mukaan ukrainalaiset olivat saneet helluntaiseurakunnan vapaaehtoisten puhelinnumeroita. Heille oli toimitettu ruokaa, mutta samassa yhteydessä pyydetty vanhempia ja lapsia osallistumaan helluntaiseurakunnan toimintaan.

VOKin johtaja Huttunen kiisti jyrkästi, että hän tai muut työntekijät olisivat ohjanneet ukrainalaisia perheitä tai heidän lapsiaan erityisesti helluntaiseurakunnan toimintaan tai ruoka-avun piiriin.

– Ohjaamme ukrainalaisia tasapuolisesti kaikkiin paikkoihin, joissa on ruoka-apupalvelua, jos pakolaiset meiltä apua pyytävät. Joku on saattanut tehdä johtopäätöksiä, jos parissa kymmenessä työntekijässämme on joku helluntaiseurakunnan jäsen. Emme tietenkään kysy rekrytointitilanteessa työnhakijoiden vakaumusta. Rekrytoimme osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen perusteella, sanoo Huttunen.

Huttunen pitää ymmärrettävänä, että ortodoksitaustaiset ukrainalaiset hakeutuvat oman kirkkonsa piiriin. Nyt kuitenkin ukrainalaisten toimeentulo on järjestetty vastaanottorahalla. Johtaja sanoo olevansa kiitollinen ortodoksien aiemmasta avusta. Tällä hetkellä Setlementti Puijolan vastaanottokeskuksessa on noin 1 000 ukrainalaista. Huttunen sanoo noudattavansa Setlementin poliittisesti ja uskonnollisesti riippumatonta toiminta-ajatusta.

– Huolehdimme lainmukaisesta ukrainalaisten toimeentulosta. Ukrainalaiset saavat noin 300 euron suuruisen vastaanottorahan esimerkiksi neljän hengen perhe pyöreästi noin 1 000 euroa. Tässä ei ole mitään salaliittoja, vaikka vakaumuksestani johtuen tällaisia ajatuksia on voinut joillekin herätä. Minulla niin kuin muillakin suomalaisilla on uskonvapaus.

Kommentti: ”Oletko Uskossa”?

Ismo Vornanen

Länsimaissa kaikilla on oikeus uskoa tai olla uskomatta. Nekin, joilla on hengellinen vakaumus pitäisi muistaa, että mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Kaikki uskonnot opettavat hyvää sanomaa lähimmäisen rakkaudesta. Innokkailla kristillisillä auttajilla saattaa joskus mennä puurot ja vellit sekaisin.

Kristillisten kuppikuntienkin välillä on kulttuurieroja. Ekumenia on kirkon johtajien hellimä mahtisana. Yhteiskristillisyys on arjessa utopiaa. Usein kristityt pitävät omaa kirkkoaan ”ainoana oikeana”. Moniko ortodoksi on astunut jalallakaan helluntaiseurakunnan temppeliin tai päinvastoin?

Helluntaiseurakunnassa julistetaan väkeviä todistuspuheenvuoroja, käännyttäminen ja kielillä puhumiset kuuluvat liikkeeseen samoin kuin iholle menevä kysymys: ”Oletko uskossa”?

Ortodoksit taas kokevat käännytyksen ja tunteenomaisen julistuksen ”hihhulointina”. Jo näiden kahden kirkon kulttuurierot voivat hämmentää sotastressiä potevia ukrainalaisia. Suvaitsevaisuus on yleisestikin kaukana, kun kirkot kuplautuvat samalla tavalla ajatteleviin ja omiin rituaaleihinsa.

Viranomaiset ovat pelänneet, että ukrainalaiset joutuvat ihmiskaupan uhreiksi tai tulevat hyväksikäytetyiksi. Pitää olla tarkkana myös siinä, että sinänsä hyvää tarkoittavat auttajat eivät ala kilpailemaan ukrainalaisten sieluista.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut