Pääkirjoitus Juhannus on taas täällä – Pysytään pinnalla

Juhannus on monelle yksi vuoden kohokohdista, mutta kesäistä viikonloppua seuraa usein synkkiä uutisia: keskikesän juhla tarkoittaa piikkiä hukkuneiden määrässä. Viime vuonna hukkui kaikkiaan 157 henkeä, joista 14 hukkui juhannuksena. Tämä kesä on toistaiseksi ollut viileähkö, mutta juhannusviikonlopulle on ennustettu hellekelejä – lämpimimmillään jopa 25 lämpöastetta.

Viime vuosina enemmistö hukkumistapauksista on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilastojen mukaan sattunut uidessa veneilyn sijaan. Meidän suomalaisessa kuvastossamme varsin tyypillistä on, että juhannuksen yleisimpänä hukkumissyynä nähdään se, että horjahdetaan veneessä, kun on lähdetty päissään vesille. Kaikkein surkeinta asiassa on, kuinka helposti nämä tapaukset olisivat estettävissä. Jopa 80 prosenttia veneillessä sattuneista tapaturmaisista kuolemista vältettäisiin, mikäli uhrit käyttäisivät pelastusliivejä.

Noin puolet hukkumisista tapahtuu muutaman kesäkuukauden aikana. Juhannuksen jälkeenkään ei passaa unohtaa muutamia nyrkkisääntöjä.

Toisin kuin elokuvista voisi ymmärtää, hukkuva harvoin huutaa ja huitoo.

Alkoholi ei kuulu vesille lainkaan, oli kyse sitten uimisesta tai veneilystä. Sen lisäksi, että se poistaa estoja ja heikentää arvostelukykyä, se lamaannuttaa keskushermostoa ja näin haittaa kehon hallintaa.

Toisin kuin elokuvista voisi ymmärtää, hukkuva harvoin huutaa ja huitoo – tyypillisin hukkumistapaus on hiljainen ja huomaamaton. Hukkuvan kaikki energia menee veden pinnalla pysymiseen. Hukkuvan pää saattaa olla syvällä vedessä ja suu vedenpinnan tasolla, silmät voivat olla lasittuneet ja hän voi yrittää uida tiettyyn suuntaan hallitsemattomin liikkein.

Kun lähtee uimaan, tulisikin mukana olla aina joku, joka pystyy tarvittaessa auttamaan tai hälyttämään apua. Uivaa tai rannassa leikkivää lasta ei tule jättää hetkeksikään yksin, eikä vahtia pitävän aikuisen huomion parane jäädä kännykkään tai kesämaisemaan kovin pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Kun käy pulahtamassa, on hyvä tehdä rehellinen ja realistinen arvio omasta uimataidostaan ja uida rannan myötäisesti. Jos uimareissu ei tapahdu yleisellä uimarannalla tai vaikkapa omassa mökkirannassa, kannattaa katsoa tarkka osoite, mikäli täytyy soittaa apua.

Jos huomaa jonkun olevan hädässä veden varassa, kannattaa muistaa lyhenne HRAP. Se tulee sanoista hälytä, rauhoita, apuväline, pelasta. Ennen kuin yrittää auttaa hukkuvaa, on tärkeää huolehtia, että paikalle tulee lisäapua. Sen jälkeen pelastettavaa rauhoitellaan ja yritetään saada pahin paniikki taittumaan. Apuväline taas voi olla mitä tahansa kelluvaa – vaikkapa ihan tavallinen ämpäri, joka käännetään veteen ylösalaisin ja jota hukkuva kehotetaan halaamaan. Pelastettavaa tulee lähestyä varoen, apuväline auttajan ja autettavan välissä. Välineen voi myös heittää pelastettavalle.

Turvallista juhannusta kaikille Viikkosavon lukijoille. Vietetään hauska viikonloppu ja ennen kaikkea pysytään turvassa vesillä viilennellessä!

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut