VS-Analyysi | Kaupunkien keskustoissa on näivettymisen riski – Kuopion keskusta pärjäsi elinvoimalaskennassa – Miten elinvoima säilyy tulevina vuosina?

Kaupunkikeskustojen vuotuisessa elinvoimamittauksessa Kuopio pärjäsi hyvin suurten kaupunkien vertailussa ja paremmin kuin naapurikaupungit Joensuu ja Jyväskylä. Aineisto julkaistiin 27. toukokuuta.

Elinvoiman laskennassa otetaan huomioon, miten paljon keskustassa on ravintoloita, liiketiloja, kauppoja ja asukkaita.

Keskustoiksi määritellään alue, jonne voi tulla kävellen kuten Kuopion torille 15 minuutissa (1 km).

Vartin keskusta -tarkastelussa asukasmäärä on kasvanut Kuopiossa 10 viime vuoden aikana 2 000 asukkaalla. Keskustojen elinvoimaa uhkaavat etätyöt, verkkokaupan kasvu, asukkaiden ja matkailijoiden puute ja sen seurauksena tyhjenevät liiketilat.

Kuopion keskustan elinvoima näyttää toistaiseksi vahvalta. Vuonna 2020 yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskustoissa asui ”vartin” -määritelmällä keskimäärin 6 690 asukasta.

Kilometrin säteellä Kuopion keskustassa vuonna 2020 asui 17 400 asukasta. Kuopion keskustan asukasmäärä nousee lisää, kun Mölymäen ja Puijonkuppeen kerrostalot valmistuvat.

Kannattaisiko Kuopion seurata Tampereen keskustan kehitystä? Tampereen investoinnit ovat poikineet kaupunkiin megaluokan tapahtumia, joita jopa pääkaupunkiseutu kadehtii.

Kuopiossa keskuskentän stadionhanke on kaupungin keskustassa. Toteutetaanko stadion uskomalla kaupungin elinvoiman kasvuun vai pelätäänkö kohoavia rakennuskustannuksia ja tähdätään minimiratkaisuun?

Miten Kuopion keskustaan saadaan tulevaisuudessa kriittinen määrä palveluiden käyttäjiä eli kuluttajia? Kuopion rannat rajaavat vetovoimaisen kaupungin ytimen Itkonniemen, sataman, Väinölänniemen ja Kuopionlahden ranta-alueiden sisään.

Onko Kuopiolla rohkeutta etsiä kohteita korkeille rakennuksille, mikä lisäisi asukkaita kattavien palveluiden piiriin? Tornitalot voivat olla kauniita ja ilmavia, jos kaupunki asettaa suunnittelulle esteettisiä vaatimuksia.

Keskusta laajenisi myös sähköllä liikkuvilla raitiovaunuilla, joilla voisi yhdistää Savilahden kampukset ja yritykset torin seutuun ja satamaan?

Joukkoliikenne ja lyhyet arkietäisyydet kiinnostavat uusia asukkaita ja opiskelijoita. Pääkaupunkiseudun työvoimaa houkuttelevat myös Kuopion edulliset asuinneliöt.

Elinvoimaa varten kaupunki on jo investoinut upeisiin jäähalli-uimahalli -yhdistelmään, museo-kirjasto -kompleksiin, taidelukio Lumitiin sekä kaupunginteatteriin.

Valkeisenlampi on näyttävä puistoalue, mutta Väinölänniemelle ja sataman aallonmurtajalle kaivataan lisää aktiviteetteja ja houkutuksia.

Ilmastollisesti epävakaassa maassa Kuopion kannattaisi edistää torin osittaista kattausta. Rautatieasemaa pitäisi ehostaa pikaisesti.

Kuopiossa vallitsee pääkaupunkiseudun näkökulmasta melko leppoisa työnteon ilmapiiri. Hitaassa tempossa on myönteiset puolensa, kun puhutaan hyvän elämän pääkaupungista.

Savolainen on kuitenkin aika herkkä arvostelulle ja työelämää vaivaa joskus ”älä tule meitä neuvomaan” -asenne.

Tutun sisäpiirin henkilön valinta johtajaksi usein säilyttää entisen menon ja jarruttaa uudistuksia. Toisista kaupungeista oppiminen on hyödyllistä kaupunkisuunnittelun vertailukehittämistä.

Taustaa

Keskustojen elinvoima

Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n laskee kaupungeille elinvoimaa mittaavan tunnusluvun. Siinä näkyy tyhjien liiketilojen osuudet suhteessa asukasmäärään. Mittauksessa 37 kaupunkikeskustaa.

Elinvoimaluku on laskenut vuosina 2019−2022 kaupunkikeskustoissa keskimäärin -3,9 %

Elinvoiman laskuun vaikuttavat verkkoasioinnin ja etätyön kasvu sekä ulkomaalaisten matkailijoiden väheneminen.

Tyhjiä liiketiloja oli tarkastelujaksolla keskimäärin 11,4 %. Suurista kaupungeista Kuopiossa vähiten tyhjiä liiketiloja (7,4,%).

Keskusta tarkoittaa 1 km matkaa kotiovelta (15 min kävelymatka) kaupungin keskustaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut