Pääkirjoitus Valintakokeet ovat olleet hyvä sauma osoittaa soveltuvuutensa alalle, jos 16-vuotiaana ei osannut panostaa arvosanoihin

Kesä on jännittävää aikaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pyrkivälle. Tähän aikaan kesästä tiedot opiskelijavalinnoista ovat pitkälti jo tulleet ja opintielle lähtevät kenties valmistelevat muuttoa uudelle paikkakunnalle, ehkä ensimmäiseen omaan asuntoon, tai kenties elämä jatkuu maantieteellisen sijainnin kantilta entisellään. Joka tapauksessa, suuria muutoksia on edessä monelle.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa aloittaa tulevana syksynä 3300 uutta opiskelijaa. Noin puolet sekä kandi- että maisteriopintonsa starttaavista valittiin valintakokeilla. Yliopiston rehtori Tapio Määttä vakuuttaakin, että valintakokeet tulevat myös jatkossa olemaan tärkeä opiskelijavalinnan väylä. Puolet valituista pääsevät sisään – oletettavasti – päättötodistuksen perusteella.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja työn ja talouden tutkimus Labore ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia vuonna 2020 voimaan astuneella uudistuksella on ollut. Pääsääntöisesti vaikutukset kalskahtavat positiivisilta: saman kevään ylioppilaiden määrä opiskelupaikan vastaanottaneissa on noussut, opiskelemaan haetaan useampaan kouluun ja aiempaa kauemmas kotipaikkakunnasta, ja sekä matematiikan että äidinkielen ylioppilaskokeiden arvosanat ovat noin 0,4 arvosanaa korkeammat kuin aikaisemmin. (Se, miksi menestys pitkässä matematiikassa antaa parhaat pisteet todistusvalinnassa alasta riippumatta, on aivan oma keskustelunsa.)

Hakemisesta on tehty helpompaa.

Eräs huomioista on kuitenkin, että aikaisempaa suurempi osa opiskelupaikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Yhtäältä se kertoo siitä, että hakemisesta on tehty helpompaa, mikä on ehdottomasti positiivinen asia. Tämän seurauksena vaikuttaisi kuitenkin siltä, että opiskelemaan haetaan ehkä paikoin harkitsematta tai vailla varsinaista ymmärrystä siitä, mitä ala pitää sisällään.

Virheitä saa ja pitää saadakin tehdä, mutta samaan aikaan säälittää niiden puolesta, jotka edustavat todistuskeskiarvon matalampaa päätä, mutta tuntevat syvää paloa alaa kohtaan. Lukio on muuttunut tavoitteellisemmaksi, ja ainakin täällä toimituksessa oli lukioaikoina mielenkiintoisempaakin miettittävää kuin jatko-opinnot. Valintakokeet ovat olleet hyvä sauma osoittaa soveltuvuutensa alalle, jos 16-vuotiaana ei osannut panostaa arvosanoihin.

Toki samaan hengenvetoon on myönnettävä, että avoimen yliopiston väylä sekä amk:n polkuopinnot ovat vaihtoehtoja, joista on tultu tietoisemmiksi. Kurssit ovat usein maksullisia, mikä tokko riemastuttaa ketään yhteishaussa paikkaa vaille jäänyttä. Ne voivat kuitenkin antaa mahdollisuuden jatkaa tutkinto-opiskelijaksi, ja irtokurssit taas on usein mahdollista hyväksilukea, mikäli opiskelupaikka irtoaa myöhemmin.

Savoniassa polkuopintoihin haetaan elokuun alussa, Itä-Suomen yliopistossa puolestaan avoimen väylän haku on samaan aikaan yhteishaun kanssa.

Vaikka opiskelupaikka olisikin tällä kertaa jäänyt saamatta, myöhemmin voi hyvin lykästää. Erilaiset hakuväylät kannattaa pitää mielessä tulevaisuutta suunnitellessaan. Tsemppiä! Kyllä opintielle pääsee ennen pitkää, vaikka matkaan olisikin juuri nyt sattunut tulemaan mutka.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut