Siinä missä toiset rakastavat kuumaa kesää, on se toisille vuoden tukalinta aikaa. Varakkaat ihmiset ovat tässäkin suhteessa paremmassa asemassa, ja kenties siksi asiaan ei kiinnitetä meillä Kuopiossakaan riittävästi huomiota?
Kesäkuussa Ilmatieteen laitos antoi varoituksen tukalista helteistä. Tukala helle tarkoittaa Suomessa sitä, että lämpötila ylittää +30 astetta ja keskilämpötila vuorokaudessa on yli +24 astetta.
Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kertoo Helsingin Sanomien (26.9.) uutisessa, että yli 14 asteen lämmönnousun jälkeen suomalaisten kuolleisuus lähtee kasvuun. Hänen mukaansa tämä voi johtua siitä, ettemme ole tottuneet lämpöön. Sama tottumisraja on esim. Välimeren maissa +22–25 astetta. THL:n arvion mukaan helle lisää kuolemia noin 10% verrattuna normaaliin kuolleisuuteen. Tämä tarkoittaa arvioilta 200–400 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.
Helle iskee erityisesti ikääntyneisiin, jotka kärsivät sydän-, verisuoni- ja keuhkosairauksista. Aikuisväestössä kuolleisuus lisääntyy myös mielenterveyshäiriöitä ja neurologisia sairauksia sairastavissa väestöryhmissä. Liiallisesta lämmöstä kärsivät myös pienet lapset, joiden lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt. Lapset eivät siis kykene tulkitsemaan elimistön merkkejä nestehukasta ja lämpösairaudesta.
Pian kärpänenkään ei pääse lentämään vapaasti rakennusten välillä.
Kuumuus olisi otettava huomioon ikääntyvässä Suomessa, jossa yhä useampi asuu betonin ja asfaltin täyttämässä kaupunkikeskuksessa, missä kuumuuden lisääntymistä ei ole otettu huomioon. Päinvastoin kaupunkien rakennetta tiivistetään rakentamalla taloja vieri viereen. Samalla katetaan kapeat kadut asfaltilla, joka varastoi ja hohkaa kuumuutta niin, ettei lämpötila pääse laskemaan öisinkään samalla tavalla kuin vähemmän rakennetulla alueella.
Ilmatieteen laitos on mallintanut Helsingin seudun alueella kuumuuden rastitusta maantieteellisesti (HS 2.7). Lämpöä eniten keräävät paikat sijoittuvat alueille, joissa on tiivistä kaupunkirakentamista. Ilmatieteenlaitoksen asiantuntijan mukaan kuumuuden vaikutuksia olisi mahdollista vähentää viheralueita lisäämällä.
Hollannissa Arnhemin kaupungissa on alettu vastaamaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin kuumuuteen ja tulviin. Kaupungissa puretaan asfalttia ja tilalle tehdään viherkaistoja. Kaupungissa muun muassa rakennetaan viherkattoja ja varmistetaan viilentävien tuulien pääsy kaupunkiin siten, ettei katuja rakenneta liian kapeiksi eikä kaupungista peitetä avointa tilaa.
Rakkaasta kotikaupungistamme Kuopiosta ei kuulu samanlaisia uutisia kuin Hollannista. Kaupunkia on viime vuosina tiivistetty sitä tahtia, että pian kärpänenkään ei pääse lentämään vapaasti rakennusten välillä. Viherkattoja ei kaupungin keskustassa ole yhtäkään, eikä uusia viherkaistaleita ole käsitykseni mukaan vapautettu mihinkään. Jopa Puijolle on vedetty metsään asfaltista irvokas Iivon lenkki, joka hohkaa lämpöä viherkeitaassamme.
Emme ole kuumuuden rasituksen suhteen tasa-arvoisia. Moni hyvinvoiva ja varakas suomalainen viilentää kaupunkikotinsa ja maaseutuasuntonsa (mökki) ilmalämpöpumppujen avulla. Kun vielä toimihenkilön vuosiloma sattuu kesän helteisempään osaan, niin kyllähän sitä muutaman viikon kuumatkin kestää.
Sama ei koske kaikkia. Meillä on olemassa valtava määrä ihmisiä pienissä kaupunkiasunnoissa, joihin ei saa asennettua, tai ei ole vara hankkia viilennyslaitteita. Myöskään pitkäaikaissairas ei pääse pois laitoksestaan tai kuumasta sairaalapaikastaan.
Kaikkein turhauttavinta tukalien helteiden ja muiden sään ääri-ilmiöiden lisääntymisessä on se, että kiihdytämme näiden ilmiöiden vaikutuksia rakentamalla vääränalaisia asuinalueita, joita ei saa jäähtymään kuin keinotekoisesti.
Nyt on aika herätä, muuttaa ikävä kehityksen suunta ja palata perusasioiden äärelle. Laaditaan kaupunkiimme tuki viherkattojen rakentamiselle. Aloitetaan asfalttikatujen purku niiltä osin, kuin se ei estä liikkumista. Vapautetaan maata näkyviin kaikkialta, mistä se on mahdollista. Annetaan myös puiden ja niittyjen levittäytyä keskustaan.
Kirjoittaja on tosielämän mielensäpahoittaja.