Suvi on ollut järvipelastuksen näkökulmasta rauhallinen, kertoo Kuopion Järvipelastajien hallituksen puheenjohtaja ja aktiivimiehistön jäsen Hanna Venäläinen. Keikkoja on kesäkaudella heinäkuun puoliväliin mennessä ollut 38.
– Kun keikkatilastoja tarkastellaan, kesä on ollut hiukan tavanomaista rauhallisempi. Taustalla varmasti vaikuttaa esimerkiksi polttoaineen hintojen nousu, joka on todennäköisesti laskenut ihmisten veneilyintoa, Venäläinen arvioi.
Myös kesän alun viivästyminen on Venäläisen mukaan mahdollisesti vaikuttanut tyypillistä vähäisempään tehtävien määrään. Hyvällä säällä veneilijöitä on liikenteessä, mutta saarissa on Venäläisen mukaan selvästi rauhallisempaa kuin vaikkapa viime kesänä.
– Ja tietysti aina voi toivoa, että veneilijät ovat valpastuneet sen verran, ettei vaikeuksia enää tule, hän vitsailee.
Tyypillisimmät syyt, miksi Järvipelastajat hälytetään paikalle, ovat kiireettömät avunantotehtävät. Nämä ovat erilaisia teknisiä haasteita, kuten loppumaan päässyt polttoaine tai pienet moottoriviat.
– Toimimme myös sekä pelastuslaitoksen että sairaanhoitopiirin sopimusyksikkönä, jolloin meille voi tulla kiireellisiä tehtäviä pelastustoimelta tai ensivastetehtäviä sairaanhoitopiiriltä.
Taustalla varmasti vaikuttaa esimerkiksi polttoaineen hintojen nousu.
Pelastustoimen tehtäviin liittyvät usein vaikkapa karille ajot. Ensivastetehtäviä ovat esimerkiksi veneillessä sattuneet sairaskohtaukset.
– Jos olemme valmiiksi vesillä, tavoitamme kohteen nopeammin kuin maista lähtevä pelastus- tai ensihoitoyksikkö.
Järvipelastajien tehtävämäärät ovat Venäläisen mukaan olleet viimeiset viisi vuotta selvässä, tasaisessa kasvussa. Kausilla 2020 ja 2021 tehtäviä oli sata tai yli, mikä on runsaasti.
Tehtävämäärän kasvaessa myös Järvipelastajien tarpeet ovat muuttuneet.
– Totesimme joitakin vuosia sitten, että aluskalustoa tarvitsisi parantaa.
Kuopion Järvipelastajat toimii Suomen Meripelastusseuran alla. Meripelastusseura hankki uuden aluksen, joka sijoitettiin Kuopioon ja jonka Järvipelastajat ottivat käyttöön kesäkuun alussa suoraan telakalta.
Tämän kauden seura vastaa tehtäviin kolmella aluksella – heinäkuussa käyttöön otetulla, PV Herman Saastamoiseksi kastetulla veneellä, vanhalla PV Olli III -aluksella sekä PV OP Pohjois-Savolla, joka on 7,5-metrinen RIB-vene. Meripelastusseura myy PV Olli III -aluksen ja se poistuu kokonaan pelastuskäytöstä loppukesän tai syksyn aikana.
– Väistyvä alus on rakennettu työveneeksi. Se on jykevä ja rauhallinen ja sillä on paljon kantokykyä ja vetovoimaa. Mutta se on myös hidaskulkuinen. Uusi alus on ketterämpi ja nopeampi, ja sillä kohteet on mahdollista tavoittaa nopeammin. Se on nykypäivän meripelastustoimintaan sopivampi, Venäläinen kertoo.
Kaluston vaihtuessa menetetään veneestä makuutilat, wc-tilat ja keittiötilat, mutta Venäläisen mukaan uuden aluksen nopeus ja suorituskyky tasapainottavat kompromissia hyvin.
Kuopion Järvipelastajat toimii nimestään huolimatta Kuopiota laajemmalla alueella. Etelässä rajana toimii Leppävirran Konnuksen kanava, Heinäveden reitillä Karvion kanava ja pohjoisessa Maaningan Ahkiolahden kanava.
– Toki suurin osa keskittyy tähän kaupungin lähituntumaan, melko tiiviille alueelle. Mutta joka vuosi on yksittäisiä tehtäviä, jotka ovat pidemmän matkan päässä, Venäläinen kertoo.