Viikkosavon edeltäjä Uusi Savo uutisoi lauantaina 2. elokuuta vuonna 1902 edellisenä päivänä ovensa avanneesta tuliterästä Kuopion kauppahallista. Avajaiset olivat ilmeisen juhlava toimitus: paikalla oli soittokunta, joka soitti Isänmaan virren ja Savolaisen laulun. Lehti kirjoitti avajaisissa paikalla olleiden kaupunkilaisten olevan yksimielisiä siitä, että halli oli komea, aistikas sekä tarkoituksen ja tarpeen mukainen. (Lehdestä löytyy skannattu versio Kansalliskirjaston arkistosta täältä. Uutinen on sivulla 2, palstalla 3.)
– Hallin toiminta on säilynyt kaikki nämä 120 vuotta hyvin samankaltaisena. Olosuhteet ovat toki muuttuneet kun hallia on remontoitu, mutta tärkeä tuote on edelleen liha, Ritva Silvennoinen Kuopion oppaista kertoo.
Kauppahallia alettiin rakentaa vuonna 1901, koska siihen asti elintarvikekauppaa – joskus teuraiden paloittelua myöten – tehtiin torilla avoimen taivaan alla.
– Se ei vastannut ajan hygieniavaatimuksia edes 1870-luvulla, jolloin kauppahallia alettiin ensimmäistä kertaa suunnitella.
Muun muassa eurastajat, joiden tarpeita varten halli pitkälti rakennettiin, olivat hallin ensimmäisiä myyjiä. Hallissa myytiin tuoretuotteiden lisäksi esimerkiksi vaatetavaroita, siirtomaatavaroita sekä lasi- ja posliinitavaraa.
Se ei vastannut ajan hygieniavaatimuksia edes 1870-luvulla.
Silvennoinen, joka on itsekin pyörittänyt puotia kauppahallissa, uskoo että 120-vuotias halli tulee pitämään pintansa myös tulevaisuudessa kauppakeskusten ja supermarkettien rinnalla.
– Jos haluaa etsiä makuja, sanoisin että kauppahalli on juuri se paikka, josta niitä lähdetään hakemaan. Marketissa voi kuljeksia puhumatta kenellekään. Kauppahallin merkitys on se, että mennään nimenomaan haastelemaan, saadaan kontakti ja tarvittaessa neuvontaa ja opastusta, Silvennoinen arvioi.
Maustesopen yrittäjä Eija Vanninen kertoo, että kauppahallin asiakaskunta on keskellä muutosta.
– Asiakaskunta on menossa nuorempaan päin. Paljon toki käy myös iäkkäämpää väkeä – tämä on heille paikka vaihtaa kuulumisia.
Enimmillään Suomessa on ollut 65 kauppahallia, joista nykyään toiminnassa on reilut kymmenen. Silvennoinen harmittelee menetettyjen hallien kohtaloa.
– Vuosia sitten käytiin valtakunnallisesti kovia keskusteluja siitä, että kauppahallit ympäri Suomea ketjuttuisivat ja kaikkialla alettaisiin myydä samanlaisia tuotteita. Kuopiossa pantiin hanttiin, sillä meillä ajateltiin, että täällä on niin omat juttunsa.
Kauppahallin toiminta on toki vuosien saatossa muuttunut, vaikka ydin onkin yhä sama. Moni toivoo, että halli olisi auki pidempiä aikoja, vaikka aina iltaan asti. Aukioloaikoja on kuitenkin pidennetty perjantaina ja lauantaina tunnilla. Silvennoinen kuitenkin huomauttaa, että usein yrittäjät hoitavat kaiken tai lähes kaiken itse.
– Osa yrittäjistä jopa tekee itse tuotteita. Ei kauppahallipaikka mikään kultakaivos ole, joten työntekijöitä ei ole aina välttämättä mahdollista pitää.
Moni kauppias pitää kuitenkin nykyään fyysisen liikkeen ohessa myös verkkokauppaa.
– Kun kaupankäynti ei ole kiinni pelkästään aukioloajoista, se turvaa tulevaisuuttakin hiukan, Silvennoinen huomauttaa.