Nostalgiset muistot, Kallavesi ja tutustuminen asuntotarjontaan toivat Wille Riekkisen takaisin Kuopioon

Piispa emeritus Wille Riekkinen, 76, kävelee Rosson terassille päässään lierihattu, joka on piispan erityinen tuntomerkki.Riekkisellä on leppoisa ja huumoria tihkuva olemus. Jo kaukaa käsi heilahtaa rentoon tervehdykseen niin kuin hänen tapoihinsa kuuluu.

Wille-piispa jäi eläkkeelle vuonna 2012, muutti Helsinkiin, mutta palasi yllättäen vuonna 2021 kotiseudulleen Kuopioon. Sopeutuminen on asennekysymys. Vuosikausia ulkomailla elänyt Riekkinen sanoo, että koti on aina siellä, missä laittaa hatun päähänsä.

– Ei Helsingissä mitään vikaa ole, mutta nuoruuden nostalgiset Kuopion muistot vetävät puoleensa. Palaahan koirakin oksennuksensa luo, veistelee Riekkinen.

Riekkisen vaimo, jota piispa sanoo ”helsinkiläistytöksi”, tokaisi yhtenä päivänä viime vuonna, että lähdetään katsomaan huvikseen Kuopion asuntotarjontaa.

– Kalastus- ja veneilyihmisinä ostimme saman tien asunnon Savolanniemestä. Helsingin vuokrakoti on edelleen Viikissä, jossa käyn kerran kuukaudessa. Vaimo jatkaa vielä työhommissa Helsingissä seurakuntayhtymän työnohjaajana.

Kaikissa uskonnoissa, myös kristillisyydessä, fundamentalismi turmelee uskonnon.

Piispa arvostaa Kuopiossa sosiaalisia kontakteja, vaikka luonnollisen poistuman ja vuosien poissaolon jälkeen tuttuja ei ole enää aivan ruuhkaksi asti kuten virkavuosina.

– Ihmisen kokoisessa Kuopion kaupungissa on mukavan hidas ilmapiiri. Huomaan, että tutut ovat vähentyneet, kun kävelen torin keskuskujaa pitkin reunalta toiselle. Enää tarvitsee tervehtiä keskimäärin vain kolmea mukavaa savolaista, kun ylittää torin, velmuilee Riekkinen.

Kallavesi, tuo Savon kalaisa sisämeri on yksi syy Riekkisen muuttoon. Metsästävä mies viihtyy Kallaveden rannoilla pystykorvansa uskollisessa seurassa.

Riekkisen mielestä mikään vesistö ei korvaa Kallaveden saaristoa ja järven rantamia, joihin naamioituu ympäristöystävällisesti yli 100 000 asukkaan kaupunki.

– Minulla on ikuinen kytö Kallaveteen ja veneilyyn. Helsingin ympäröimä merikin on ok, mutta ei se vedä vertoja Kallavedelle. Asukasystävällisen asemakaavan ansiosta ihmiset asuvat Kuopiossa suomalaisessa unelmassa, järven rannalla keskellä kaupunkia.

Kuopiossa Riekkinen ennätti palvella piispana 16 vuotta. Hengellisesti hän tuntee vetoa körttiläisyyteen. Hengellinen koti on fyysisesti Nilsiän Aholansaaressa ja Paavo Ruotsalaisen perinnössä. Riekkinen tunnetaan suvaitsevaisuudestaan muun muassa sukupuolivähemmistöjä kohtaan.

– Ihailen Paavo Ruotsalaista, joka toi kristillisyyteen pokkuroimatonta ja maanläheistä jumalasuhdetta. Paavo saattoi ottaa viinaryypynkin, kun hän puhui uskonkysymyksistä. Jokainen ihminen on ainutkertainen hänen arvoonsa, asemaansa tai sukupuoleensa katsomatta.

Riekkinen on oppinut tohtori ja yliopistomies, mutta myös selväjärkinen kansanmies. Sana ”lupsakka” kuvaa parhaiten sekä Riekkisen tapaa puhua että hänen leppoisaa olemustaan. Edelleen hänelle satelee pyyntöjä puhe- ja saarnatilaisuuksiin. Pitämistään raamattutunteista hän julkaisee kirjan joulumarkkinoille. Kieli-ihmisenä hän tutkii Raamattua alkukielellä.

– Jeesuksen äidinkieli oli aramea. Mutta hänen elämänsä on dokumentoitu kreikaksi. On selviteltävä kreikan kielellä, mitä Jeesus todella sanoi, ovatko käännökset riittävän tarkkoja sekä millaisia synnytystuskia koettiin alkukristillisyydessä, Riekkinen sanoo.

– Käännöksissä voi olla lisäyksiä ja villejäkin tulkintoja. Myös Raamatun kirjaimellinen tulkinta johtaa väärinymmärryksiin ja kärjistyksiin. Yksikään ihminen ei ole Jumalan leirin ulkopuolella. Kaikissa uskonnoissa, myös kristillisyydessä, fundamentalismi turmelee uskonnon.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut