Suomalaisia on kannustettu tulevaa syksyä ja talvea vasten erilaisiin säästötoimiin, kuten viiden minuutin suihkuihin ja kodin lämpötilasta nipistämiseen.
Vaan millaisia säästötoimia kaavaillaan instituutiotasolla? Viikkosavo kysyi asiaa Kuopion kaupungilta, evankelis-luterilaiselta seurakunnalta sekä Itä-Suomen yliopistolta.
Kuopion kaupungin järjestelmä- ja automaatioasiantuntija Hannu Kosunen kertoo, että kaupunki päivittää parhaillaan omaa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaansa, joka valmistuu lokakuun alkuun mennessä.
– Lisäksi kaikki kaupungin palvelualueet ja tytäryhteisöt valmistelevat osana energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivitystä kaupunginhallituksen käyttöön vastuualueensa toimenpiteitä vaikutusarvioineen, Kosunen kertoo.
Tarkkaa aikataulua säästötoimille ei vielä tässä vaiheessa ole, mutta Kosunen toteaa, että yleinen tahtotila lienee päästä mahdollisimman hyvään alkuun ennen lämmityskauden käynnistymistä. Kosunen kommentoi asiaa kaupungin kiinteistöjen osalta.
Kiinteistöissä todennäköisin säästötoimi on lämpötilojen pudottaminen niissä rakennuksen osissa, joissa se on mahdollista toteuttaa rakennuksen käyttötarkoituksen ja käyttäjien perusteella.
Asteen pudotus on noin viiden prosentin säästö.
– Esimerkiksi koulurakennuksessa olevan liikuntavälinevaraston, liikuntasalien tai käytävien lämpötila voisi olla hieman viileämpi kuin luokkahuoneen, Kosunen antaa esimerkkinä.
Sisälämpötilan pudotusta pohditaan myös Kuopion evankelis-luterilaisessa seurakunnassa. Kiinteistöpäällikkö Petri Rautio kertoo, että seurakuntien ympäristödiplomi valmistuu syksyn aikana ja se auditoidaan marraskuussa. Ympäristödiplomissa tehdään linjauksia siitä, millaisilla keinoilla kirkko pyrkii vihreämpään suuntaan.
– Diplomissa on otettu kantaa muuhunkin kuin energiaan, mutta toki energia on osa sitä.
Suoraan energiakriisiin kytköksissä olevina päätöksinä seurakunnassa tarkastellaan kirkon kiinteistöjen lämmitystä, ilmanvaihtoa ja ulkovalaistusta. Tarkoitus on syksyllä käydä kohde kohteelta läpi kaikki kiinteistöt: niin toimistotilat kuin kirkot, seurakuntatalot ja kappelitkin.
Siitä, kuinka paljon asteet saattaisivat kirkon tiloissa tipahtaa, Rautio ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa.
Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen kertoo, että päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta asioista tullaan syksyn aikana keskustelemaan yliopiston rakennukset omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt oy:n kanssa.
– Mitä jo aikaisemmin olemme miettineet, ja nyt varmasti tulemme pohtimaan entistä intensiivisemmin, ovat erilaiset talotekniset ratkaisut. Esimerkkinä valaistus ja sen automatiikka, ja ihan ylipäätään se, että kannustetaan ihmisiä sammuttamaan valot lähtiessään mikäli automatiikkaa ei ole.
Myös esimerkiksi iltaisin järjestettävän toiminnan keskittäminen mahdollisuuksien mukaan tiettyihin rakennuksiin on Meriläisen mielestä harkitsemisen arvoista.
– Se lisäisi tilojen käytön tehokkuutta. Mutta kuten sanottu, nämä ovat vielä mietinnässä ja näitä katsotaan syksyn aikana yhdessä SYK:n kanssa.
Rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijakonserni Granlundilla kiinteistöjen elinkaaripalveluiden osastonjohtajana työskentelevä Jani Säisä ja energia- ja vastuullisuusryhmän päällikkö Toni Noronen kertovat, että lämpötila on yleisesti ottaen helpoin ja tehokkain energiansäästön mahdollisuus varsinkin kunta- ja kaupunkipuolen rakennuksissa.
– Nyrkkisääntönä voi pitää, että yhden asteen pudotus on noin viiden prosentin säästö, Säisä toteaa.
Noronen ja Säisä painottavat, että energiajohtamisen tulisi olla tärkeä osa liiketoimintaa.
– Yleensä liikkeelle lähdetään asioilla, jotka eivät välttämättä vaadi isoja investointeja, mutta kokonaisvaikutus voi olla suurikin. Myös mittaroinnin tulisi olla kunnossa, Säisä linjaa.