Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

VS-analyysi | Maakuntajohtaja on Pohjois-Savon ykköslobbari – Pieni poliitikkojen piiri käy tuolileikkiä, kun Pohjois-Savo tarvitsee pomon ennen eduskuntavaaleja

Pian Pohjois-Savoon valitaan uusi maakuntajohtaja. Hakijoiden rima on korkealla, koska entisellä maakuntaliiton johtajalla Marko Korhosella on poikkeuksellisen hyvät sidosryhmä- ja ihmisuhdetaidot. Maakuntajohtajahan on Pohjois-Savon ykköslobbari. Hänen asemansa vain korostuu, kun alueella on vallinnut viime aikoina ministerityhjiö.

Syksyn budjettipäätöksistä näkyy selvästi, miten rahavirrat ohjautuvat sinne, missä on poliittista valtaa. Poliittisen edunvalvonnan rinnalla rahavirtoihin ja investointitukiin voivat vaikuttaa isojen kaupunkien, hyvinvointialueiden ja maakuntaliittojen johtajat. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit ovat niin ikään edunvalvonnan etulinjassa, jos heillä on kykyä ja rohkeutta tehdä aloitteita.

Myös äänestäjällä on vastuu poliittisen edunvalvonnan tasosta. Luovuttaako hän valtakirjan pätevälle poliitikolle vai muuten vain mukavalle naapurin tytölle tai pojalle. Pohjoiskarjalaiset ja joensuulaiset äänestäjät ovat ilmeisesti fiksumpia kuin pohjoissavolaiset ja kuopiolaiset, kun heillä on pienemmästä väestömäärästä huolimatta painavampi poliittinen edustus.

Ennen kevään eduskuntavaaleja on valittava Pohjois-Savon uusi pomo, kun Korhonen siirtyi hyvinvointialueen johtajaksi. Korhosesta riippumattomista syistä hyvinvointijohtajan valinnan käsikirjoitus oli kömpelö ja amatöörimäinen. Hyvinvointialueen hallituksen jäsenistä koostuva haastatteluryhmä ei saanut tehtyä johtajasta minkäänlaista esitystä. Lopulta hallituksessakaan ei päätetty hyvinvointijohtajasta vaan hallitus sysäsi vastuun hyvinvointivaltuustolle.

Nyt maakuntavaltuuston puheenjohtaja Markku Eestilä (kok.) toivoo, että maakuntajohtajan valinnassa noudatettaisiin hyvää hallintotapaa. Eestilä korostaa, että hakijoiden oikeusturvan kannalta pitää hakijat pisteyttää kirjallisesti hakuilmoituksen vaatimuksien perusteella.

– Valinta on pystyttävä perustelemaan, jos joku hakijoista valittaa päätöksestä. Juridisesti hallituksen ei ole pakko tehdä esitystä, mutta hyvän hallintotavan mukaista on, että maakuntahallitus tekee esityksen maakuntajohtajasta toisin kuin tapahtui hyvinvointijohtajan valinnassa. Äänestystäkään ei demokratiassa pidä pelätä, toteaa Eestilä.

Maakuntajohtajan virkaan haki 13 henkilöä. Pohjoissavolaiset tunnistavat hakijoiden joukosta parhaiten lapinlahtelaisen Ossi Martikaisen (kesk.) ja kuopiolaisen Antti Kivelän (kesk.) Kivelä on parhaillaan maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Martikainen Pohjois-Savon liiton yhteyspäällikkö. Mikkelin ja Kiuruveden kunnanjohtajina toiminut Timo Halonen tuntee maakunnan, mutta entistä estejuoksijaa rasittaa eroaminen Mikkelin kaupunginjohtajan virasta epäselvissä olosuhteissa.

Jos keskustalainen kenttä ei pääse yksimielisyyteen Kivelästä tai Martikaisesta, hallitus voi ehdottaa hakuajan pidennystä. Yksi vaihtoehto on kysäistä nykyisin virkaa hoitavalta Satu Vehreävesalta, olisiko hän käytettävissä. Vehreävesa olisi riskitön musta hevonen maakuntajohtajaksi.

Todennäköisintä lienee, että Korhosen seuraajaksi nousee hänen entinen esihenkilönsä, hallituksen puheenjohtaja Kivelä. Maakuntajohtajana Korhonen tuki Martikaista liiton yhteyspäälliköksi, Kivelä Korhosta hyvinvointijohtajaksi. Kun Kivelä haluaa maakuntajohtajaksi, eduskunnasta luopunut Markku Rossi haistoi saumansa ja ilmoittautui eduskuntavaaliehdokkaaksi. Pieni piiri käy maakunnassa tuolileikkiä.