Kuopiossa toisen vuoden yhteiskuntatieteiden opintoja aloittava Hilkka Lehtinen on vaikuttunut Kuopion kaupunginteatterissa ensi-iltansa saaneesta Huomenna minä lähden -musikaalista. Kari Heiskasen käsikirjoittama ja ohjaama ja Mika Paasivaaran säveltämä musikaali kertoo nuoresta Hildasta, joka lähtee 1910-luvulla monien muiden suomalaisten tapaan Amerikkaan etsimään onneaan.
– Pidin tästä kovasti. Juoni oli erityisesti loppupuolella vähän ennalta-arvattavissa. Toisaalta tarinassa oli myös paljon ajatonta. Ihmiset aina ajattelevat, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, eikä se sitten olekaan. Ja kuinka kotipaikkaan kuitenkin jää tietynlainen kaipuu, vaikka lähteekin kokeilemaan siipiään, Lehtinen pohtii.
Lehtinen olisi kaivannut tarinan loppupuolelle jonkinlaista irtiottoa tai kaavan rikkomista erääseen tarinan keskeiseen elementtiin liittyen.
Musikaalissa oli nykyhetkeen samaistuttavia asioita.
– Nyt mentiin ehkä vähän sillä, mitä katsoja janoaa. Minusta olisi voinut tehdä myös vähän toisella tapaa, näyttää että aina ei mene kuten odottaa.
Suurimman vaikutuksen Lehtiseen tekivät lavasteet, siirtymät ja musikaalin rytmitys. Tuotannon on lavastanut Antti Mattila. Lavasteet muuttavat lavan esityksen aikana esimerkiksi laivaksi, lehden konttoriksi ja varakkaan kirjailijan salongiksi.
– Kaikki meni todella sujuvasti. Siirtoihin ei kiinnittänyt ollenkaan huomiota, eikä tarinassa tullut yhtään tyhjää hetkeä, vaan koko ajan oli jotain käynnissä.
Lehtinen kertoo, että hänen mittarillaan hyvän teatteriesityksen tunnistaa siitä, että aika on käytetty tehokkaasti.
– Esitys on mielestäni sujuva silloin, kun yksittäiset kohtaukset eivät ole hirveän pitkiä, kun niissä on oma draaman kaarensa ja ne ovat juonen kannalta tavalla tai toisella relevantteja. Pitkiksi venyviä kohtauksia, jotka eivät kuljeta juonta eteenpäin tai ylipäätään ovat pitkäpiimäisiä, ei oikein tahdo jaksaa eivätkä ne tunnu tarkoituksenmukaisilta.
Se, mihin Lehtinen huomionsa teatteriesityksessä kiinnittää, riippuu teoksen genrestä. Komediassa, josta hän itse erityisesti pitää, huomion kiinnittää usein se, kuinka huumori tulee kielenkäytössä esiin. Huomenna minä lähden -näytöstä katsoessa Lehtinen pisti merkille varsinkin teoksen esittämän ajankuvan.
– Ja sen, kuinka tässä oli paljon myös nykyhetkeen samaistuttavia asioita. Siinä tulee varmaan myös vähän oman opiskelualan näkökulma mukaan tietyllä tapaa: ihmissuhteet, yhteiskunnalliset asemat ja roolit, ja sen kaltaiset asiat. Itselleni erityisen mielenkiintoista oli se, kuinka yhteiskuntaluokat tulivat teoksessa esille.
Edit 15.9.2022: Teoksen nimi korjattu.