Aluetutkija Timo Aro julkaisi hiljakkoin tilaston kuntien välisestä nettomuutosta elokuun 2021 ja heinäkuun 2022 väliseltä ajalta. Nettomuutto tarkoittaa kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotusta.
Tässä tilastossa Kuopio komeilee Suomessa kolmossijalla. Kuopio sai kyseisenä ajankohtana plussaa 841 henkilöä ja sen edelle kiilasivat vain Tampere 1 673 ja Espoo 1 211 henkilöllä.
Isoista kaupungeista taakse jäivät Oulu 698, Jyväskylä 544 ja Turku 525 henkilön lisäyksellä.
Kuopiossa oli viime vuoden loppuun mennessä asukkaita 121 543, mikä tekee siitä 8. suurimman kaupungin.
Tulevaisuudessa kuitenkin väestökasvu näyttäisi pysähtyvän.
Kuntaliiton ennusteessa vuodelle 2040 Kuopion väkiluvun arvioidaan pysyvän noin 120 000 asukkaassa.
Sen sijaan väkimäärän ennustetaan nousevan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä Helsingissä (760 700), Espoossa (344 217), Tampereella (272 611), Vantaalla (278 937), Oulussa (222 167), Turussa (213 317) ja Jyväskylässä (153 295) asukkaaseen.
Kuopioon on muuttanut ihmisiä, jotka tekevät töitä etänä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.
Tällä hetkellä yli 100 000 asukkaan kaupunkeja on Suomessa 9 ja näissä suurissa kaupungeissa asuu yhteensä yli 2,2 miljoonaa suomalaista. Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa asuu noin 1 200 000 suomalaista. Kaupungistuminen näyttää kuntaliiton tilastojen mukaan vain vahvistuvan kunta- ja tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan.
Väestötutkija Timo Aro kirjoittaa blogissaan, että etäopiskelumahdollisuudet eivät ole vähentäneet yliopistokaupunkien vetovoimaa.
Aro päättelee, että yliopistokaupunkien houkuttelevuus ja vetovoima eivät näyttäisi liittyvän vain opiskelupaikkaan, vaan palveluihin ja tapahtumiin, mitä suuri yliopistokaupunki tarjoaa opiskelun ja työn ohella. Esimerkiksi Helsinki on saanut opiskelijoista muuttovoittoa, vaikka kaupungin tasolla Helsinki on kokenut pandemian aikana historiallista muuttotappiota.
Kuopion kaupungin strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen sanoo, että Kuopion hyvää väestökehitystä selittää muuttovoitto muista kunnista ja siirtolaisuuden kasvu.
– Luonnollinen väestökehitys eli kuolleiden enemmyys suhteessa syntyviin puolestaan pienentää jonkin verran Kuopion kasvulukuja, kertoo Lätti-Hyvönen.
Kuopion kaupungilla ei ole tutkimustietoa siitä, mikä aiheuttaa positiivisen väestökehityksen, mutta kaupunki tunnistaa muutamia väestökasvun tekijöitä.
– Korona on edistänyt etätyöskentelyä. Kuopioon on muuttanut ihmisiä, jotka tekevät töitä etänä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.
Kuopiolla on myös hyvä maine ja kaupunki on onnistunut vahvuuksiensa markkinoinnissa ja kaupungin brändi on kehittynyt valtakunnallisesti.
– Kuopio on pärjännyt erinomaisesti erilaisissa kaupungin vetovoimaa ja mainetta mittaavissa gallupeissa. Vetovoimaan vaikuttavat oleellisesti palveluinvestoinnit ja monipuolinen asuntotarjonta, hyvä työllisyys ja elinkeinoelämän investoinnit. Myös opiskelupaikat ovat lisääntyneet.
Strategiajohtaja näkee kehityskohteena erityisesti sen, miten kotimaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat saadaan pysymään kaupungissa.
– Kuopio menettää edelleen nuoria työikäisiä opintonsa päättäviä muualle maahan. Kaupungilla ja elinkeinoelämällä on tehtävää, miten saamme Kuopiossa opiskelevista yhä useamman sitoutumaan paikkakunnalle. Erityinen haaste on kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen ja kiinnittyminen alueelle.
Lätti-Hyvänen pitää Savilahden opiskelu- ja osaamiskeskittymän ympärille rakentuvaa moderniin teknologiaan perustuvaa asumista järvimaisemissa hyvänä esimerkkinä Kuopion veto- ja pitovoimatyöstä.
– Kaupungin pitää huolehtia väestökasvusta, jotta kuopiolaisille ja pohjoissavolaisille yrityksille ja muille työnantajille riittää työntekijöitä tulevaisuudessa. Muuttovoitosta huolimatta luonnollinen väestönmuutos on jo pitkään ollut negatiivista eli syntyvyys on ollut alempi kuin kuolleisuus.