Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lapsiperhekunnat kriisiytyvät hyvinvointialueuudistuksessa – Kuopion verorahoituksesta siirtyy 45 prosenttia hyvinvointialueelle ja valtionosuuksista noin 85 prosenttia

Ensi vuonna voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus muuttaa kuntien asemaa dramaattisesti, kun Kuopion kalliit sote-menot siirtyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastuulle. Miten käy kuntatalouden, kun ikääntyneistä maksetut isot valtionosuudet poistuvat kunnan tulovirrasta?

Pääkaupunkiseudun ympäryskunnat, niin sanotut Kuuma-kunnat, teetättivät hiljakkoin selvityksen.

Selvityksen mukaan sote-uudistuksen jälkeen kalleimpia asukkaita kunnille ovat alle 12-vuotiaat lapset. Helsingin kehyskuntiin virtaa runsaasti pienten lasten perheitä halvempien asuinneliöiden vuoksi.

Konsulttiyhtiö FCG:n laskelmien mukaan sote-uudistuksen vuoksi alle 12-vuotiasta lapsista tulee kunnille raskas kuluerä.

Esimerkiksi Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ennustaa Nurmijärven Uutisissa (14.9.), että kunnasta tulee muutamassa vuodessa kriisikunta, jos tulevaa valtionosuusjärjestelmää ei korjata.

Eläkeläisten ja vanhuksien talousvaikutus tuo uudistuksen jälkeen kuntatalouteen ylijäämää.

Konsulttiyhtiön Eero Laesterä pelkää, että uudistus saattaa aiheuttaa vastakkainasettelua lasten ja vanhuksien välillä.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus on tarpeen.

Miten sote-uudistus vaikuttaa Kuopion kaupungin talouteen tulevina vuosina? Onko syytä houkutella ikääntyneitä kaupunkiin, jos alle 12-vuotiaat tietävät kuntien talouden kriisiytymistä?

Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen sanoo, että Kuopion sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tarkoittaa sitä, että yli puolet kaupungin käyttötaloudesta poistuu kaupungin vastuulta.

Talousjohtaja toteaa, että kasvun ja oppimisen palvelualueesta tulee suurin palvelualue ja se kattaa jatkossa 80 prosenttia kaupungin käyttötaloudesta.

– Kuopion verorahoituksesta siirtyy noin 45 prosenttia hyvinvointialueelle ja valtionosuuksista noin 85 prosenttia, paaluttaa Martikainen.

Tulorakenteessa tapahtuu iso muutos, kun verorahoituksen osuus vähenee noin puoleen nykytasosta, joten kaikkien muiden tulolähteiden kuin verotulojen ja valtionosuuksien merkitys kasvaa vuodesta 2023 alkaen.

– Tulorakenteen muutoksen lisäksi myös kunnan palvelurakenne muuttuu vuonna 2023. Lapset ja lapsiperheet ovat suurimpia kunnan palveluiden käyttäjiä. Perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta muodostuvat jatkossa Kuopion kaupungin suurimmat menot.

Valtionosuuksista suurin osa määräytyy edelleen ikärakenteen mukaan, mutta painopiste muuttuu.

– Tähän asti kallein ja arvokkain ikäluokka on ollut +85-vuotiaat ja jatkossa 13–15 -vuotiaat. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella.

Lähtökohtaisesti hyvinvointialueuudistus on Martikaisen mukaan valtion tasolla kustannusneutraali. Valtio pyrkii siihen, että kunnan talouden tasapainotila ei muutu merkittävästi.

– Kuopiolta siirtyy kustannuksia hyvinvointialueelle enemmän kuin tuloja, mutta rahoituksellinen asema säilyy jokseenkin ennallaan. Parhaiten kunta turvaa sote-uudistuksen jälkeiset valtionosuudet pitämällä vuoden 2022 sote-menot hallinnassa. Sillä nuo siirtyvät sote-kustannukset vaikuttavat suoraan kuntien valtionosuusrahoitukseen.

Valtio päivittää valtionosuusperusteet syyskuun loppuun mennessä, jolloin kunnat voivat käynnistää ensi vuoden budjettivalmistelun viimeisten valtionosuuspäivitysten perusteella.

Lopulliset valtionosuuslaskelmat valmistuvat vasta noin vuoden kuluttua, kunhan tämän vuoden tilinpäätöstiedot vahvistetaan.

– Olen samaa mieltä pääkaupungin kehyskuntien kannanotosta. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on tarpeen. Nyt valtionosuusperusteissa on piirteitä, jotka eivät perustu tulevaisuuden kunnan tehtäviin, vaan menneisyyden kunnan sote-kustannuksiin.