KPY:n edustajiston vaalit pidetään 6.–27. lokakuuta. Edustajistoon valitaan 30 edustajaa. Edustajisto vastaa osakeyhtiöpuolella samaa kuin yhtiökokous. Edustajisto on KPY:n korkein päättävä elin. KPY:n juuret ovat paikallisuudessa, mihin viittaa historiallinen nimi Kuopion Puhelinyhdistys. Nykyisin KPY vahvistaa erityisesti Pohjois-Savon mutta myös Itä-Suomen elinkeinoelämää.
KPY:llä on jonkin verran alle 20 000 omistajaa. Omistajista valtaosa on iäkkäitä henkilöitä, jotka äänestävät luontevasti politiikasta tuntemiaan ikätovereitaan. Siksi edustajistossa lienee runsaasti eläkeiässä olevia henkilöitä ja he ovat taustoiltaan lähes sataprosenttisesti entisiä ja nykyisiä poliitikkoja.
Tämänhetkinen edustajiston puheenjohtajisto koostuu tunnetuista politiikan vaikuttajista. Pekka Kantanen (kok.) on edustajiston puheenjohtaja, ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Aleksi Eskelinen (kesk.), Tuula Väätäinen (sd) sekä Markku Söderström (vas.) Kantanen ja Söderström ovat luopuneet puoluepolitiikasta. Puheenjohtajat istuvat lisäksi yhtiön hallituksessa puheoikeudella.
Jääviyden näkökulmasta KPY:n hallituksessa istuvan puheenjohtajiston olisi syytä pohtia, kannattaako istua samanaikaisesti kunnanhallituksessa. Äänestäjät saattavat ihmetellä, miksi KPY:n vaaleissa ehdokkaat ovat ryhmittyneet poliitikoista koostuville listoille. Toki listoja voivat perustaa myös muut osuustodistuksien haltijat, mutta näin ei ole toistaiseksi tapahtunut.
Sinänsä puoluepolitiikka ei näy edustajistossa.
Poliitikoilla ei välttämättä ole riittävää osaamista KPY:n harjoittamasta sijoitusliiketoiminnasta, mutta he osaavat evästää KPY:n operatiivista johtoa Kuopion ja maakunnan kehittämistarpeista. Puolueilla on myös rutiinia kerätä listoille ehdokkaita.
Sinänsä puoluepolitiikka ei näy edustajistossa. Puolueissa toimineet henkilöt ovat tottuneet kuitenkin ryhmien välisiin neuvotteluihin ja sopimaan asioista. Neuvottelumekanismit voisivat takkuilla, jos edustajisto koostuisi pelkistä individualisteista. Politisoituneiden kiistojen sijaan KPY:ssä erimielisyyksiä ovat aiheuttaneet isojen ja piensijoittajien väliset näkemyserot.
Edustajiston eläkeläisiin painottuva ikärakenne ei anna KPY:stä kovin dynaamista kuvaa. Ehdolla olevat eläkeläiset käyttävät vielä entisiä ammattinimikkeitä, mikä saattaa sotkea äänestäjää. Edustajiston keski-keski-ikä näyttäisi vain nousevan vaalista toiseen. Miten edustajistoon saataisiin nuorempaa väkeä?
KPY:n omistuksia pitäisi siirtyä vanhemmalta polvelta omistajien lapsille tai lastenlapsille. Ehkä tämä omistuksien siirto houkuttelisi nuorempia käyttämään sekä äänioikeuttaan että asettumaan ehdolle.
Ikärakenteen muutos ei näytä toteutuvan tulevissakaan vaaleissa. Vasemmistolaisista koostuvalla listalla B on vain pari alle 40-vuotiasta, yrittäjä Janne Parkkila Kuopiosta ja ensihoitaja Juha Pitkänen Tuusniemeltä. Keskustavaikuttajia vilisevällä listalla D pankinjohtaja Jukka Heino Siilinjärveltä on 40 ikävuoden pinnassa. Suurennuslasilla tutkimalla demarien listalta E on yksi ”nuori henkilö”, 42-vuotias kuopiolainen koulutuspäällikkö Tytti Luoma.
Kokoomuksen F-listalla on yksi jopa alle 30-vuotias ehdokas, suunnittelija Sakari Pääkkö sekä alle 40-vuotiaiden kategoriassa kuopiolaiset postityöntekijä Aku Latvaniemi, yrittäjät Tuukka Eloranta, Allu Koskinen sekä kauppakeskusjohtaja Joonas Hallman. Nämä muutamat ehdokkaat eivät kuitenkaan muuta vaikutelmaa seniorikunnan hallitsevuudesta.
Voihan olla, että KPY:n vaalit ovat politiikoille väline hakea vain kannatusta ja nimeä kunta- tai eduskuntavaaleihin, mutta sekin on demokratiassa sallittua. Äänestäjien ei ole syytä huolestua. Yhtiöiden ja osuuskuntien operatiivinen johto pitää huolen, ettei vahinkoja pääse tapahtumaan.