Kuopiolaisen Elina Väänäsen ei tarvitse aamulla töihin lähtiessä tuskailla oman työnsä arvoa.
– En muista, missä muussa työssä olisi saanut yhtä paljon palautetta, että vitsi kun teette tärkeää työtä. Sitä kuulee sekä vanhemmilta että talon henkilökunnalta päivittäin, vastuuklovnina toimiva Väänänen kertoo.
Väänänen on yksi kolmesta Kuopiossa työskentelevästä sairaalaklovnista. Klovnit kiertävät kolmena päivänä viikossa KYSin Pääsairaalassa, Kaarisairaalassa ja Alavan lastenpsykiatrisella osastolla ilahduttamassa lapsia. Toimintaan on uutena elementtinä tullut muistisairaiden ikäihmisten parissa tehtävä työ. Välillä he tekevät vierailuja Mikkelin keskussairaalaan.
– Toimintaamme viitoittaa viikko-ohjelma, joka on suunniteltu etukäteen lukukaudelle tai -vuodelle. Siitä saa päivittäiseen työhön raamin, Väänänen kertoo.
Sairaalaklovni kantaa mukanaan monenlaisia työkaluja. Esimerkiksi sairaalahiiret ja röhkivät possulelut kuuluvat Väänäsen vakiotarpeistoon. Ida Suominen
Haastattelupäivänä klovnit ovat aloittaneet puoli kahdeksalta vastaanotto- ja kotiutusosastolla, jossa ovat tavanneet toimenpiteeseen saapuvia lapsia.
– Saatamme esimerkiksi auttaa toimenpiteeseen valmistautumisessa, jolloin puhutaan toimenpideklovneriasta. Eli voimme olla mukana pienemmissä, kuten kanyloinnissa ja näytteenotossa lievittämässä lapsen jännitystä.
Kymmeneltä he ovat jatkaneet matkaa lasten vuodeosastolle, jossa on kohdattu osastolla yöpyviä.
– Toiminta perustuu lapsen suostumukseen, Väänänen painottaa.
– Aina saa kieltäytyä, jos ei tahdo kohdata klovnia. Se on hyvin tärkeää.
Klovnit toimivat Kuopiossa työpareina, mutta esimerkiksi toimenpideklovnit ovat yleensä yksin.
Vierailuissa ei ole valmiiksi kirjoitettua esitystä, vaan se muotoutuu improvisaationa sen mukaan, mitä tilanteessa tapahtuu.
– Siinä kuunnellaan, millainen yhteinen leikki syntyy. Klovni voi hyödyntää kohtaamisessa fyysistä komiikkaa, hassuttelua tai ihan konkreettista leikkiä. Myös tietty herkkyys on tärkeää – lapsi on sairaalassa yleensä olosuhteissa, jossa toimenpide on pakko tehdä. Leikkiin klovnin kanssa hän voi vaikuttaa ja hallita tilannetta, Väänänen kertoo.
Leikistä puhuttaessa puhutaan laajasta kirjosta erilaisia asioita: teatteri, tanssi, sirkus ja musiikki ovat omanlaistaan leikkiä, mutta luonnollisesti myös perinteisesti leikkinä mielletyt asiat kuuluvat saman sateenvarjon alle.
– Esimerkiksi tänään tapasin taaperon käytävällä, minulla oli sairaalahiiri kainalossani. Klovnina nuketin hiirtä ja olin kontaktissa lapseen, mistä syntyi yhteinen jaettu ilon ja ihmetyksen hetki, Väänänen mainitsee esimerkkinä.
Sairaalaklovneria voi pitää sisällään käytännössä mitä tahansa sirkuksen, tanssin, musiikin tai teatterin piiristä löytyvää, mutta se perustuu aina pohjimmiltaan klovneriantaiteeseen. Alalla toimivien taustat löytyvätkin tyypillisesti juuri näistä taiteenlajeista. Klovnerian ohella on sairaalaympäristössä hallittava vuorovaikutustaidot erityisen hyvin, Väänänen painottaa.
Maskeeraamiseen ja pukeutumiseen menee Elina Väänäsen arvion mukaan parikymmentä minuuttia. Ida Suominen
Sairaalaklovnit toimivat valtakunnallisen Sairaalaklovnit ry:n kautta. STEAn ja sairaaloiden maksuosuuksien ohella yritys- ja henkilölahjoittajat ovat tärkeä tulonlähde.
– Lahjoittajat ovat meidän hyväntekijöitämme ja heidän avullaan homma pyörii. Yhdistys on ollut toiminnassa jo 20 vuotta, mutta joka vuosi kyllä silti jännittää vähän kun rahoitus täytyy varmistaa uudelleen. Varsinkin näin kriisiaikoina, Väänänen kertoo.
Kuopion lisäksi yhdistyksen kautta toimii sairaalaklovneja Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden alueella.
Selkein onnistumisen mittari sairaalaklovneriassa on hymy tai nauru.
– Toki välillä voidaan myös surra yhdessä.
Pidempään osastohoidossa olevat lapset oppii usein klovniroolin kautta tuntemaan ja he jäävät mieleen. Lisäksi on yksittäisiä kohtaamisia, jotka lämmittävät ja koskettavat vielä myöhemminkin.
– Voi olla, että lapsella on ollut jonkinlainen kaari tai matka – että on esimerkiksi nähnyt muutoksen hänen voinnissaan. Tai hankala toimenpide on mennyt hyvin, Väänänen kertoo.
Myös riittämättömyyden tunne tulee työssä tutuksi ja se pitää oppia hyväksymään.
– Aina klovni ei ole se kikka kolmonen, jolla tilanne pelastetaan, eikä klovni sovi joka paikkaan.
Hyviä hetkiä, jotka jäävät mieleen, tulee kuitenkin useita päivittäin. Esimerkiksi se, kun lapsi on selvästi haltioissaan tai kertoo, että klovnin kohtaaminen on ollut päivän paras asia.
– Niistä jää niin hyvä fiilis. Silloin tietää, että on oikeassa paikassa ja on onnistunut työssään. Siinä se työn merkityksellisyys viimeistään konkretisoituu.
4
Sairaalaklovnit kiertävät viikossa kolme työpäivää KYSillä tapaamassa lapsia ja yhden päivän tehostetun palveluasumisen yksiköissä tekemässä vanhustyötä muistisairaiden parissa.
3
