Puolueissa on paikallisesti omia sävyjä. Siinä missä esimerkiksi keskustalla on marginaalista merkitystä pääkaupunkiseudulla, on se Pohjois-Savossa suurin ja kaunein. Henkilöä on helpompi äänestää, kunhan äänestäjä haravoi kuvagalleriasta hyvän tyypin. Ammatti tai asuinpaikka voivat ratkaista äänestyspäätöksen. Puolueista on vaikeampi ottaa selvää, kun kaikki puhuvat vaalien alla hyvinvointivaltiosta ja turvallisuudesta.
Suomen mallissa äänestäjälle selviää vasta vaalien jälkeen, millaiselle politiikalle hän on antanut valtakirjan. Neuvotteluissa voi syntyä aatteellisesti rampoja hallituksia. Kuluvalla hallituskaudella keskustan ja punavihreän hallituksen kyhäelmä on aatteellisesti luonnoton. Myös Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallitus vuosina 2011–2014 oli omituinen kokoonpano. Lopulta Katainen jätti hallituksen ja pakeni Brysseliin.
Tänä talvena on ollut näkyvissä aatteellista ryhdistäytymistä. Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat väittäneet, että ne eivät mene hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Punavihreä siipi voisi sulautua virallisesti blokiksi, jolla olisi yhteinen ohjelma. Toisen blokin runko syntyisi kokoomuksesta, perussuomalaisista, keskustasta ja kristillisdemokraateista ja ruotsalaisista.
Nykyjärjestelmässä voi syntyä kohtuuttomia kompromisseja. Keskusta on alhaisesta kannatuksesta huolimatta ujuttanut omia tavoitteitaan hallituspöytään, koska sen avulla on saatu hallitus kasaan ja pidetty kasassa. Keskusta voi tulevissakin hallitusneuvotteluissa sujahtaa tällä kertaa porvaririntamaan. Seilaaminen laidasta toiseen näkyy puolueen kannatuslukemissa.
Paikallisuus ja valtakunnallisuus nivoutuvat yhteen.
Paikallisuus ja valtakunnallisuus nivoutuvat yhteen. Eduskuntavaalien jälkeen kokoomus saattaa olla pääministeripuolue. Sillä saattaa olla intressejä jatkaa kuntaliitoksia, joita keskusta jarruttaa. Keskustaa saattaa jälleen kiinnostaa hallitustyö. Sille kun ovat myrkkyä kuntaliitokset, samoin kuin maakunnallisen soten hajoaminen ja maakuntien yhdistyminen suurempiin alueisiin.
Näyttäytyvätkö puolueet erilaisina Kuopion tai pohjoissavolaisesta vinkkelistä? Vasemmisto-oikeisto -akselin ideologia on hämärtynyt Pohjois-Savossakin. Saman puolueen riveissä voi olla sekä patavanhoillisia konservatiiveja että arvoliberaaleja. Jotkut nimittävät kokoomuksessa itseään sosiaaliporvareiksi, mitä se nyt ikinä tarkoittaakin.
Isot puolueet yrittävät sekä miellyttää keskiluokkaista enemmistöä että profiloitua ydinkannattajien silmissä. Uusi puolue vapauden liitto on vaalipiirissä poikkeus. Se vastustaa selvästi Natoon liittymistä.
Kuopion korkeuksilla politiikan teossa erottuvat ”kaupunkipuolueet ja maakunta- tai liitoskuntapuolueet”, vaikka näitä painotuksia puolueet peittelevät parhaan kykynsä mukaan. Kokoomus- ja vihreät ovat luonteeltaan city-puolueita. Keskustassa ja perussuomalaisissa on vahva pellon ja metsän tuoksu, mutta toki ne haluavat äänestäjien toivossa olla paljon muutakin.
Persujen vahva turvallisuusviesti vetoaa jopa Helsingissä. Vuoden 2021 kuntavaaleissa persuja kannatti pääkaupungissa noin 10 prosenttia, kun keskustaa kannatti 2,4 prosentin miniyhteisö.
Demareiden valtakunnallinen kannatus viittaa kaupunkipuolueen statukseen.
Pohjois-Savossa on liitoskuntien ja Kuopion kantakaupungin välillä poliittisia jänniteitä, samoin kuin Kuopion ja maakunnan välillä.
Alueella voi tunnistaa Kuopion, Iisalmen ja Varkauden poliittiset blokit yli puoluerajojen.