Kuopiolainen emerituspiispa Wille Riekkinen esittelee innolla uunituoretta teostaan Kirjain vai henki, jossa painopiste on Jeesuksen persoonassa.
– Jos ajattelemme kirkkomme historiaa ja kristinuskoa käsitteleviä teoksia, niin ne lähtevät yleensä Uudesta testamentista eteenpäin, hän taustoittaa.
– Minulla ajatuksena oli lähteä liikkeelle Uudesta testamentista taaksepäin ja esimerkiksi peräämään Jeesuksen kummilusikkatietoja. Pyrin teoksessani katsomaan, miten Jeesukseen liittyvä kertomusaineisto on syntynyt ja miten sitä on kasvatettu heti vuoden 30 jälkeen. Evankeliumithan syntyivät vasta 40–70 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Jos meidän pitäisi nyt kertoa jotakin 70 vuoden takaisista tapahtumista, niin siinä on aikamoinen katve, mitä muistamme, hän arvioi.
Teoksessaan Wille Riekkinen on hyödyntänyt niin Zürichin yliopiston aikaisia luentomuistiinpanojaan kuin päiväkirjamerkintöjään sekä myös tapaamiensa Raamatun selitysopin asiantuntijoiden artikkeleita.
– Vanhimmat muistiinpanoni ja mitä tämä tarkoittaa -kysymysmerkkini ovat peräisin opiskeluvuosiltani 1960-luvulta. Aineisto on kuplinut mieleni pohjalla vuosikymmeniä, mutta käytännön työt ovat estäneet sen, että olisi ollut aikaa niihin paneutua ja miettiä, että mitä nämä vanhassa rahassa merkitsevät, hän sanoo.
– Eläkkeelle jäätyäni seurakunnat alkoivat kysellä, tulisinko pitämään esitelmiä Jeesuksesta. Esitelmäkierrokseni ovat olleet viime aikoina talkootyötäni ja kiitollisuudenosoitustani kirkolle.
Riekkinen kertoo, että luennoilla yleisö alkoi kysellä, olisiko aineistoa saatavilla kirjana.
– Tämä herätti ajatuksen kirjan kokoamisesta, johon lopulta vierähti vuosi, kun kävin kaiken aineiston, myös aiemmin kirjoittamani, vielä kertaalleen läpi. Vuonna 1995 kirjoitin teoksen Pieni kirja Jeesuksesta, josta sain osin valmista aineistoa, jota höystin uusimmilla ajatuksillani, hän valottaa.
Myös kuopiolaiset ovat omalta osaltaan auttaneet Wille Riekkistä kirjan teossa.
– Voisi sanoa, että savolainen uteliaisuus on antanut kirjaan omat mausteensa. Ihmiset kysyivät hyviä kysymyksiä Kallaveden seurakunnassa pitämilläni luennoilla ja pakottivat minut ajattelemaan ja kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin. Voisi sanoa, että metodina kansantajuisen luennon pitäminen yleisölle ja sieltä saatu palaute sekä kysymykset auttavat kirjoitusprosessia huomattavasti. Pyrkimyksenäni oli kirjoittaa kirja kansankielellä tavallisille ihmisille, hän toteaa.
– Olen melkein selkokielellä pyrkinyt selostamaan, mitä ajattelen Jeesus-prosessista. Lopussa esittelen johtopäätöksen, jossa korostan laajasydämisyyttä ja avarahenkisyyttä. Henkinen avaruus on hyvä asia, että ketä tahansa ihmistä opittaisiin kunnioittamaan ja arvostamaan, eikä varsinkaan kirkossa pystytettäisi raja-aitoja eri ihmisryhmien välille. Jokaisella on annettavaa yhteiseen elämään ja yhteiseen hetkeen, jota nyt saamme viettää.
Riekkinen sanoo, että kirjan nimi viittaa vertauskuvalliseen eli metaforiseen Raamatun tulkintaan.
– Metaforinen tulkinta menee kirjainten taakse ja voi olla paljon syvällisempi kuin pelkkä kirjain. Jos tyydytään kirjaimelliseen tulkintaan, ymmärrys asiasta voi jäädä aika kapeaksi. Tässä perätään hengen vapautta eli henkistä avaruutta.