VS-analyysi eduskuntavaalit 2023 | Keskusta ja perussuomalaiset pärjäävät maaseudun äänillä – Kokoomus suurin Kuopiossa, mutta vasta neljänneksi suurin Savo-Karjalan vaalipiirissä

Kuopio sai 5 kansanedustajaa mutta vain 3 kantakaupungista. Demarien viidennen kauden Tuula Väätäinen ja perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Minna Reijonen tulevat liitoskunnista.

Väätäinen asuu Karttulassa ja hän on tällä hetkellä Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Reijosen kotipaikka on Nilsiässä. Kantakaupungista kokoomuksen Karoliina Partanen nousi eduskuntaan rakettimaisesti lyhyen paikallispoliittisen uran jälkeen.

Vasemmistosta kuopiolainen Laura Meriluoto pudotti istuvan kansanedustan Matti Semin. Meriluoto on riittävän rohkea ja hän osaa selvästi argumentoida asiansa. Meriluoto tuskin jää puolueessaan riviedustajaksi.

Näissä vaaleissa on puhuttu punavihreästä ja oikeistopuolueiden blokista. Savo-Karjalan tuloksesta voi päätellä, että puolueissa on myös kaupunkipuolueiden ja maaseutupuolueiden sävyjä.

Puolueissa on myös kaupunkipuolueiden ja maaseutupuolueiden sävyjä.

Savo-Karjalan vaalipiirin 4 suurinta puoluetta ovat perusuomalaiset 20 prosentin, keskusta 19,7, demarit 19,1 ja kokoomus 16,3 prosentin kannatuksella. Kun katsotaan pelkkää Kuopion kannatusta, kokoomus on ylivoimaisesti suurin 24 prosentin osuudella. Perussuomalaiset jäävät 17,6, demarit 17 ja keskusta 12,7 prosentin kannatukseen. Jos tästä eroteltaisiin liitoskuntien kannatus, näkyisi selvästi, että keskustan ja persujen kannatus nojaa maaseutuvaltaisiin alueisiin.

Kannatuseroista huolimatta 4 suurinta puoluetta saa kukin 3 paikkaa. Vain kokoomus lisäsi paikkamääräänsä. Iisalmelainen kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) pelastui onnistuneella listalla sekä Partasen ja Marko Kilven äänipoteilla. Voisiko neljännen kauden kansanedustaja Eestilä kilvoitella maa- ja metsätalousministerin paikasta, jos mandaatti on kokoomuksen näpeissä? Entä ketkä kuopiolaiset ovat hallituspuolueiden riveissä ja pääsevät siten taustakuiskaajiksi? Edellisellä kaudella esimerkiksi Joensuun Seppo Eskelinen (sd.) pääsi vaikuttamaan kulisseissa demariministereihin.

Kokoomuksen äänirohmu Marko Kilpi tuntee jo Arkadianmäen metkut. Häneltä on lupa odottaa avauksia turvallisuusteemoissa. Karoliina Partasessa on vetovoimaa. Ensikertalaiselle yli 7 000 potti on kova rypistys. Lakinainen voi edetä poliittiseen eliittiin, kunhan ennättää perehtyä politiikan asiakysymyksiin. Kuopiolainen Partanen sai Joensuustakin lähes 700 ääntä.

Keskusta menetti otetta isoissa kaupungeissa. Valituksi tulivat Hannu Hoskonen Ilomantsista, Hanna Huttunen Outokummusta ja Markku Siponen Kiuruvedeltä. Kuopiolaisista ykkönen oli Vesa Linnanmäki 3 533 äänellä. Ex-kansanedustaja Markku Rossi jäi 2 121 ääneen. Kumpikaan kuopiolaisista ei tullut valituksi.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah on 15 783 äänellä piirin ylivoimaisesti suosituin poliitikko. Lapinlahtelaistaustasta huolimatta Essayah ei sorru kyläpolitikointiin ja hän sai Kuopiostakin yli 5 000 ääntä. KD kelpaa apupuolueeksi kaikkiin hallitusvaihtoehtoihin ja hän lienee Pohjois-Savon todennäköisin ministeri.

Perussuomalaisissa nilsiäläinen Minna Reijonen keräsi 6 663 ääntä ja sai seurakseen outokumpulaisen Sanna Antikaisen ja joensuulaisen Timo Vornasen. Pohjois-Savon persujen nuoret kyvyt ovat olleet hakusessa. Nyt kuitenkin on kasvamassa poliittisiin tehtäviin 18-vuotias kuopiolaisopiskelija Nanna Väätäinen. Hänen 2 790 ääntä povaavat nuorelle naiselle valoisaa tulevaisuutta politiikassa.

Demariveteraanien Kari Rajamäen ja Lasse Lehtisen vetoapu ei vielä riittänyt demareiden Teemu Backnäsille, mutta 2 903 kannustavat tätä diplomi-insinööriä seuraaviin vaaleihin.

Vihreät sortuivat yksipuoliseen viestiin ilmastosta ja luontokadosta. Vihreiden eduskuntaryhmä on kokematon ja se heijastuu maakunnissa. Kuopion vihreä kärki Kaisa Kantele jäi kauaksi joensuulaisesta ministeristä Krista Mikkosesta eikä hänenkään 3 971 äänen saalis ollut ministeritasoa.