Petosen uuden pelastusaseman halli on tyhjillään. Normaalisti siellä seisoo useampi paloauto, nyt kaikki ovat menossa. Pohjois-Savon seudulla on toukokuun 9. päivän iltapäivällä maastopaloja sekä Siilinjärvellä että Pielavedellä. Kuopion palokuntayhdistys ry:n päällikkö Kimmo Vuorela seisoo aseman pihalla.
– Nytkin meitä olisi tarvittu. Toiveena on, että olemme hälytysvalmiudessa kesään mennessä, silloin maastopalot työllistävät sen verran, että lisäkäsiä on hyvä olla, Vuorela tuumaa.
Vuorela johtaa helmikuussa toimintansa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana aloittanutta vapaapalokuntaa. Urakka uuden sopimuspalokunnan perustamiseksi on ollut työn alla useamman vuoden ja on parhaillaan pääsemässä vauhtiin. Harjoitusringissä on tällä hetkellä 13 henkilöä, joilla on kaikilla aikaisempaa vpk-kokemusta. Palokunnan ja hälytyskelpoisuuden välillä on enää yksi suurempi seikka: lain edellyttämät lääkärintarkastukset, joissa mitataan esimerkiksi lihaskuntoa ja hapenottokykyä.
Kuopiossa toimii sopimuspalokuntana entuudestaan Kuopion VPK, jonka toimitilat ovat Pohjois-Kuopiossa.
– Esimerkiksi Saaristokaupungissa asuville siinä toimiminen voisi olla hankalaa, sillä hälytyksen tullessa pitää olla lähtövalmis tietyn ajan kuluessa, Vuorela kertoo.
Kun Kuopion palokuntayhdistyksen kaavailu alkoi vuonna 2017, se kumpusi ajatuksesta, että kaupunkiin mahtuu kyllä kaksi sopimuspalokuntaa. Toinen pohjoisessa ja toinen etelässä asuville.
Maastopalot työllistävät sen verran, että lisäkäsiä on hyvä olla.
Särkilahdessa asuva Mikko Manninen on ollut vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa mukana alkujaan 12-vuotiaasta kolmekymppiseksi. Perheen perustaminen pisti harrastuksen tauolle.
– Kun kuulin, että tuttu jengi on perustamassa uutta sopimuspalokuntaa, innostuin heti että haluan auttaa. Nyt on hyvä hetki aloittaa taas, kun lapsetkin ovat vähän vanhempia, Manninen kertoo.
Manninen toimi palokuntatoiminnassa 18-vuotiaasta asti savusukeltajana.
Kuopion palokuntayhdistys harjoittelee viikoittain Petosen pelastusasemalla, missä heillä on oma tila varusteiden säilyttämistä varten. Toukokuun toisen viikon harjoitusten suunnitelma muuttuu lennosta – tarkoitus on ollut harjoitella paloauton kanssa, mutta nyt autoja ei ole, joten treeniohjelma käsittelee muun muassa varusteiden siirtämistä turvallisesti katolle ja pois. Manninen vetää harjoituksia ja ohjeistaa, kuinka esimerkiksi köysi kiedotaan, jotta työkalut pysyvät hyvin paikallaan mutta ne saa nopeasti ja helposti irti ja käyttöön.
Muut palokuntalaiset kertovat tapoja, jota ovat itse käyttäneet. Tärkeintä on, että kiinnityksessä on jokin logiikka.
– Säännöllisten harjoitusten pointtina on saada toimintatavat pysymään selkärangassa, Vuorela taustoittaa.
Lääkärintarkastusten ohella muita, pienempiä kysymyksiä ovat esimerkiksi sopimuspalokunnan ajoneuvo sekä hälytysjärjestelmään liittäminen.
– Meitä ei vielä ole liitetty hälytysvasteisiin ja -järjestelmiin, mutta se tapahtunee kun olemme hälytyskelpoisia, Vuorela arvioi.
Tulevaisuudessa, kun toiminta on saatu kunnolla käyntiin, palokunnan on määrä alkaa rekrytoimaan kokonaan uusia jäseniä siinä missä toistaiseksi mukaan on otettu ainoastaan kokeneita vpk-toiminnassa mukana olleita.
– Olemme halunneet saada homman kunnolla pyörimään ennen kuin alamme opastaa muita. Samalla saa kertailtua näitä asioita itsekin. Toki jos eteläisen Kuopion alueella on joku, jolla on taustaa ja mielenkiintoa näihin hommiin, saa ottaa yhteyttä, Vuorela vinkkaa.
Myös nuoriso-osasto on ollut puheissa siitä asti, kun Kuopion palokuntayhdistystä käytiin suunnittelemaan.
– Palokuntien nuoriso-osastojen toimintaan voivat osallistua 10–16-vuotiaat nuoret. Tällä hetkellä vastaan tulisivat tosin myös tilakysymykset – tänne ei mahdu. Mutta tämä on myös asia, jota alamme katsella kun homma käynnistyy kunnolla.
Edit 16.5.2023 klo 14.40: Korjattu vapaapalokunta-termejä sopimuspalokunnaksi.
Edit 25.5.2023 klo 9.00: Pohjois-Savon pelastuslaitoksen nimi korjattu tekstiin.