Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mitä jos poimisikin mansikat tänä vuonna itse? Viljelijät ovat huomanneet, että itsepoiminta kiinnostaa entistä enemmän

Mansikkasesonki on nyt hyvässä vaiheessa. Kaksi viljelijää Joroisista arvioi, että kiinnostus itsepoimintaan on hieman kasvussa.

– Moneen vuoteen en ole kerännyt mansikoita itse. Nyt näin ilmoituksen tästä ja lähdettiin, kertoo Päivi Kaukonen.

Hän viettää siskonsa Marianne Niemen kanssa leppoisaa kesäpäivää mansikkapellolla Kerisalossa. Astiat täyttyvät mansikoista, aurinko paistaa, muttei paahda.

– Neljäkymmentä vuotta sitten hankin polkupyörärahat mansikoita poimimalla Savuniemellä, Niemi kertoo.

Siskokset sienestävät ja marjastavat mielellään, joten mansikanpoimintakin tuntuu luontevalta.

– Kiva kerätä, kun on paljon mansikkaa, Kaukonen ja Niemi juttelevat.

He keräävät mansikat puhtaina, koska se helpottaa pakastusta. Kaukonen aikoo pakastaa parikymmentä kiloa mansikkaa, koska marjoja syödään taloudessa paljon.

– Viipaloin ja survon ja laitan pakkaseen, kertoo Kaukonen.

Tuoreista mansikoista tehdään perinteisesti mansikkakakku.

Rauhalan tilan omistaja Aki Lapp kertoo, että kiinnostus itsepoimintaan on ollut pienessä kasvussa nyt koronavuosien jälkeen.

Poimijoille olisi enemmän töitä, mutta ei pystytä ottamaan. Marjakoko on pieni eikä voida taata, että urakkapalkalla pääsisi säännösten mukaisiin ansioihin.

Aki Lapp

– Emme ole yleensä ilmoittaneet itsepoiminnasta missään, mutta nyt siskoni (Liisamaija Lapp) laittoi Facebookiin pari ilmoitusta, kertoo Aki Lapp.

Hänen mukaansa suoraan tilalta myynti on hänelle tuottajana nyt tärkeää, koska kustannukset ovat nousseet ja satokausi ei ole tänä vuonna erityisen hyvä.

Kerisalossa työskentelee tänä vuonna nelisenkymmentä poimijaa Thaimaasta ja Ukrainasta. Viljelyssä on mansikan lisäksi hernettä ja mustaviinimarjaa.

– Poimijoille olisi enemmän töitä, mutta ei pystytä ottamaan. Marjakoko on pieni eikä voida taata, että urakkapalkalla pääsisi säännösten mukaisiin ansioihin. Tuntipalkkaa ei pystytä maksamaan, kertoo Lapp.

Rauhalan tilalla poimitaan nyt heinäkuun puolivälissä pääasiassa polka-lajiketta ja jonkin verran myös magnum-lajiketta. Varhaisin lajike oli tänä vuonna allegro. Myöhäisimmän malviina-lajikkeen sato menee viljelijän arvion mukaan elokuun puolelle.

Kerisalossa poikkeaa torstaina myös mansikanostajia, jotka haluavat hakea poimitut marjat suoraan tuottajalta.

– Suoraan ostaminen on tapa tukea meitä tuottajia, sanoo tilalla työskentelevä Akin sisko Liisamaija Lapp.

Toisaalta itsepoiminta myös työllistää. Liisamaija vastaa siitä, vie poimijat oikeille palstoille ja käy katsomassa, että kaikki on poimijoilla hyvin. Kun mansikat poimitaan itse, täytyy omistajien katsoa, ettei penkkiin jää huonoksi menneitä marjoja.

Joroisten Kaitaisissa Rovelan tilalla itsepoiminta alkoi tämän viikon tiistaina.

Tuoreista mansikoista tehdään perinteisesti mansikkakakku.

– Viikon tai kaksi jatkuu vielä polka-lajikkeen itsepoiminta, vaikka mansikan määrät eivät ole nyt normaalin satovuoden tasolla, yrittäjä Tuomas Koivistoinen arvioi.

Mansikan itsepoiminta oli Rovelassa tauolla monta vuotta, mutta viime kesästä lähtien se on ollut jälleen mahdollista. Itsepoiminta tapahtuu parin kilometrin päässä päätilalta ja siitä vastaa Koivistoisen puoliso.

Mansikoita toimitetaan myyntiin ja niitä myydään myös suoraan tilalta valmiiksi poimittuina.

– Jatkossa on tarkoitus kehittää itsepoimintaa, kertoo Tuomas Koivistoinen.

Hän jatkaa kotitilansa yrittäjänä, sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2018. Hänen mukaansa itsepoimijoita on ollut tällä ja viime vuosikymmenellä melko vähän, mutta näköpiirissä on pientä kasvua.

– Kiinnostus on herännyt. Ja haetaan ehkä myös erilaista kokemusta.

Lahnalahdessa Valkosen tilalla satokausi alkaa olla jo lopuillaan. Mimmi Valkonen kertoo, että itsepoimintaa ei ole, mutta mansikoita on myyty suoraan tilalta.