Kuopiolainen Liana Kuosmanen, 19, oli 11 kuukautta Japanin Okinawan saarella vaihto-oppilaana. Okinawalla elää eniten maailmassa yli 100-vuotiaita henkilöitä. Saarella monet 90-vuotiaatkin osallistuvat yhteisönsä töihin. Liana palasi täksi kesäksi Kuopioon ja kertoi Viikkosavolle yhdessä Kuopiossa vaihto-oppilaana olleen japanilaisen Taisei Tsujin kanssa saarivaltion terveellisestä elämäntavasta.
Okinawalla asuvien ihmisten pitkäikäisyyden salaisuutta on tutkittu runsaasti tiedepiireissäkin. Tsujin kotikaupungissa Naganossakin ihmiset ovat terveempiä kuin Japanissa ja länsimaissa keskimäärin.
Liana pitää Okinawan saaren rentoa elämänasennetta hyvinvoinnin päätekijänä. Okinawan kiireettömyys muistuttaa hänen mielestään savolaista lupsakkuutta. Reissatessaan Tokiossa Liana on huomannut, että elämä Tokiossa on paljon hektisempää kuin Okinawassa. Hän on havainnut samankaltaista eroa Suomessa Kuopion ja Helsingin välillä.
– Okinawalla kaikenikäiset ihmiset laulavat ja tanssivat, osallistuvat juhliin ja eivätkä ota elämää liian vakavasti. Ihmiset eivät ole kovin tarkkoja sovituista aikatauluista ja he uskovat, että kaikki aina järjestyy parhain päin, avaa Liana okinawalaisten mielenmaisemaa.
Okinawalla on tavallista syödä terveellistä ruokaa kolme kertaa päivässä. Tapoihin ei kulu napostella välipaloja, jolloin elimistö saa lepoaikaa. Aamiainen on samalla tavalla ateria kuin lounas kello 13 jälkeen ja illallinen noin kello 20 tienoilla.
– Ruokailu sisältää yhden ison ruokalajin ja paljon vihanneksia ja soijaa. Suomessa ja muualla Japanissa yhdellä ruokakerralla saatetaan syödä lukuisia eri ruokalajeja. Okinawalla syödään lihaa tosi vähän, korkeintaan kalaa ja joskus hitusen possua.
Okinawalla vanhatkin ihmiset näyttävät olevan aktiivisia. Hyötyliikuntaa on paljon jokaisen arjessa. Yksinäisyyttäkään Liana ei juuri havainnut saarella, koska vanhat ihmiset osallistuivat kaikkeen mihin nuoretkin.
– Ihmiset kävelevät paljon ja varmaan myös siksi, että bussit tulevat miten sattuvat. Kun ihmiset ovat puuhakkaita koko päivän, he myös ovat illalla terveellä tavalla väsyneitä ja nukkuvat hyvin. Iltaisin perheet viettävät yhdessä aikaa esimerkiksi grillailen kalaa meren rannassa.
Rennosta elämäntavasta huolimatta kouluissa ja työelämässä ovat selkeät sekä kirjoitetut että kirjoittamattomat sääntönsä. Suomessa korostetaan enemmän yksilön oikeuksia kuin Okinawalla.
– Koulussa ei saanut lakata kynsiä, värjätä hiuksia, käyttää koruja, korkkareita tai meikata. Ei saanut edes nyppiä kulmakarvoja. Käytimme myös koulupukua ja varmaan siksi, että kaikki tuntisivat olevansa tasa-arvoisia. Lukioelämä on yhteisöllistä ja oppilaat järjestivät esimerkiksi tanssiesityksiä, urheilu- ja kulttuurifestivaaleja.
Japanin koulu- ja työelämässä kunnioitetaan ylempiarvoisia eikä heidän mielipiteitään tai ohjeitaan kyseenalaisteta.
– Japanissa ylempiarvoinen on aina oikeassa ja jotkut roolit ovat selkeät. Japanilaisissa perheissä lapset eivät osallistu pääsääntöisesti kotitöihin. Äiti huolehtii etupäässä kodista ja isä elatuksesta. Lasten velvollisuus on tehdä parhaansa koulussa ja opinnoissa.
Taisein mukaan japanilaiset eivät ole nykyään kovin uskonnollisia, mutta he saattavat osallistua šintolaisuuden rituaaleihin ja käydä temppeleissä.
– Japanilaista henkisyyttä on se, että ihmiset toivovat hyvää sekä itselleen että muille. Kotiseudullani on vuoria ja luontoa lähellä ja koemme luonnon lähellä oleminen edistää naganolaisten terveyttä, sanoo Tsuji.
Liana on kiitollinen rotarijärjestölle matkastaan Japaniin. Kokemus Japanissa kannusti Lianaa matkusteluun ja töiden hakemiseen ulkomailta.
– Kun selviää Tokion junissa ja metroissa, selviää missä vain, nauraa Liana.