Huippuasiantuntija Sami Laiho kertoo, miten rahat pidetään turvassa verkkohuijarilta.
Facebookin ilmoitusääni kilahtaa. Kaverin äidiltä tulee viestipyyntö. Omituista, miettii Sami Laiho. Kyllä hänen pitäisi olla kontakteissa, eikä Facebook-viestiä silloin tarvitse erikseen hyväksyä.
Laiho päättää käydä katsomassa profiilia. Kuva täsmää, mutta kavereita ei ole lainkaan. Laiho hyväksyy viestipyynnön.
– Moi Sami, voinko saada sinun puhelinnumeron?
– Mitkäs sinun poikien nimet ovat?
Vastausta ei kuulu enää koskaan.
Kyseessä oli perinteinen melko huonosti tehty tietojen kalastelu, joka Laihon oli helppo havaita. Se sai kuitenkin ajattelemaan.
– Tuohan on vain tekstipohjainen huijausyritys. Mitä jos tekoäly tekisi saman, mutta kaverin äidin kasvoilla videopuhelussa ja oikealla äänellä?
Laiho uskoo, että tekoälyn kehitys lisää niin sanottujen deepfake-videoiden määrää ja laatua.
Hän on yksi maailman johtavia Windowsin tietoturva-asiantuntijoita. Suomessa Laiho tuli tunnetuksi sekä psykoterapiakeskus Vastaamon tietoturvamurron uhrina että yhtenä sen selvittäjänä.
Deepfake tai syvähuijaus tarkoittaa tekoälyllä tehtyä vakuuttavaa kuvan, äänen tai videon väärennöstä. Laiho antaa esimerkin.
– Näin hiljattain Helsingissä tekoälyesityksen, jonka puhuja oli luonut täysin synteettisesti. Esittäjä puhui omalla äänellään, mutta neljällä eri kielellä, jotka oli luotu tekoälyllä. Sanoisin, että jokainen niistä oli uutisreportterin tasolla.
Laihon mukaan kielien opettelu ei ole tekoälylle mikään ongelma, jos materiaalia on tarpeeksi. Ja sitähän on netti pullollaan. Tämä tekee pienistäkin kielialueista, kuten Suomesta, helpompia kohteita.
Palataan Vastaamon tietomurtoon, joka paljastui vuoden 2020 lokakuussa. Poliisin arvion mukaan siinä varastettiin yli 30 000 suomalaisen tietoja. Huijausyrityksiä tulee yhä.
– Viime viikolla tuli paljon huijauksia niihin tietoihin liittyen. Sähköpostilla tehtyyn huijauspohjaan oli laitettu kaikki neljä tietoa, jotka Vastaamon potilaskansiosta löytyivät.
Näitä olivat sähköpostiosoitteen lisäksi nimi, kotiosoite ja henkilötunnus. Laiho ei itse saanut huijausyritystä tällä kertaa, mutta sai siitä kuvakaappauksen. Sähköpostissa huijattavalle kerrottiin oikeudesta hieman yli 200 euron asumistukeen, ja pyydettiin kirjautumaan Suomi.fi -palveluun kertakäyttösalasanalla.
Laihon mukaan tällainen huijaus on helppo monistaa yksittäisellä pohjalla, eikä se ole kovinkaan henkilöity. Tietomurrossa saatuja potilaskertomuksia siinä ei käytetty. Niiden läpikäyminen veisi ihmiseltä runsaasti aikaa.
Mitä tekoäly voisi tehdä Vastaamosta saaduilla tiedoilla?
– Jos potilaskertomukset antaa tekoälylle oppiaineistoksi, että tässä on näiden ihmisten identiteetti ja tähän identiteettiin liittyy tämänlainen potilaskertomus, niin tekoälyhän pystyy suuntaamaan materiaalista kaikille kohdennettuja hyökkäyksiä. Siinä on tekoälyn merkitys.
Liian huolissaan ei Sami Laihon mukaan kannata kuitenkaan olla. Samat säännöt pätevät, vaikka digihuijaukset kehittyisivätkin paremmiksi.
– Missään ei pidä antaa kenellekään mitään tietoja, joilla pääsee käsiksi rahaan. Taikasana on, että sääntö on kaikille absoluuttinen. Poikkeuksia ei ole.