”Ruoka on erittäin edullista, maukasta ja ravitsevaa. Eikö siinä ole jo hyviä syitä käydä syömässä?”
Jos lounasruokaa jää yli, osassa Kuopion kouluista on mahdollista käydä syömässä edullinen ateria. Samalla tekee ekoteon, kun torjuu hävikkiä.
– Annoksen hinta paikalla syötynä on 1,70 euroa. Kohteissa, joissa myydään annosruokaa, myydään myös ruokaa 750 millilitran vetoisissa rasioissa 3,50 eurolla kotiin viemisiksi, jos ruokaa jää, aluevastaava Anu Tuomainen Servicalta Kuopion ruokapalveluista valottaa.
– Koulun ovelle laitetaan oppilaiden lounasajan jälkeen ilmoitus, jossa kerrotaan, onko ruokaa jäänyt myytäväksi vai ei.
Yksi opinahjoista on Hatsalan klassillinen koulu.
Palveluvastaava Merja Ahonen Servicalta Hatsalan koulun keittiöltä kertoo, että hävikkilounasta käy ruokalassa syömässä keskimäärin noin 20 henkilöä päivässä.
– Vakiokävijät käyvät joka päivä. Joskus kävijöitä on ollut enemmänkin ja toisinaan osa on joutunut kääntymään takaisin, kun ruokaa ei ole riittänyt tai jäänyt myytäväksi, hän sanoo.
Tuomaisen mukaan tavoitteena on, että hävikkiä ei muodostuisi lainkaan.
– On kuitenkin ruokia, joita jää tähteeksi, hän sanoo.
Asiakkaiden keskuudessa hävikkilounas on kuitenkin varsin kysyttyä.
– Meille tulee asiakaspalautetta, että ”ihanaa, kun saa käydä lounaalla” ja myös heti kesän jälkeen koulujen alkaessa aletaan kysellä, että milloin lounasta on kouluilla jälleen saatavilla.
Torstaina 14. syyskuuta Hatsalan klassillisella koululla oli tarjolla kasvishernekeittoa, juustoa, tomaattia, näkkileipää, levite ja juoma.
– Ylijäämää keskuskeittiö Iso-Bertasta tilatusta 102 litrasta keittoa jäi noin 5 litraa 450 kouluruokailijan ja sopimusruokailijoiden jälkeen, Merja Ahonen selvittää.
– Eilen oli tarjolla suosittuja paneroituja kapteenin kalakuvioita kermaviilikstikkeen kanssa. Ruokailijoita oli 670. Pidämme kirjaa tilatusta ruoasta, asiakasmääristä ja ylijääneestä ruoasta. Keräämme tällä tavoin tietoa, kuinka paljon ruokaa pitää tilata. Tavoitteena on, ettei hävikkiä tulisi. Hävikkilounaan tarjoilu on vähentänyt hävikkiä, ja siitä olemme hyvin iloisia.
Ahonen kertoo, että kalaruokien lisäksi suosittuja ruokia ovat myös pastaruuat ja uunimakkara sekä perunasose.
– Kalakeitto on pitänyt pintansa koululaisten keskuudessa. Kestohitti on myös ohrapuuro ja mehukeitto. Sen sijaan perunavelli ei ole enää suosittu. Kouluruokailijoissa on myös pelkän pehmeän leivän, leikkeleen ja hedelmän syöjiä sekä veden tai maidon juojia, hän sanoo.
Keskustasta polkupyörällä Hatsalaan saapunut Raimo Frilander kertoo käyvänsä hävikkilounaalla lähes joka päivä, jos on paikkakunnalla.
– Monta vuotta olen käynyt ja myös muilla kouluilla vuosien aikana, hän taustoittaa.
Suosikkilounasta ei Frilanderilla ole, vaan kaikki ruoat ovat hänen mielestään hyviä.
– Jos tarjolla on kastikeruokaa, niin saatan ottaa sitä myös kotiin ja keitän perunat lisukkeeksi, hän kertoo.
– Ruoka on erittäin edullista, maukasta ja ravitsevaa. Eikö siinä ole jo hyviä syitä käydä syömässä? Tykkään myös ajatuksesta, että ylijääneen ruoan syöminen on ekologista. Itse yritän elää nuukasti ja niin ekologisesti kuin vain pystyn.
Raimo Frilander antaa koululounaan salaattien monipuolisuudesta pisteitä.
– Niin hienoja ja vaihtelevia salaatteja ei tule itse tehtyjä. Kaalisalaatti on isotöinen. Teimme sitä kerran ruokakurssilla, hän mainitsee.
Merja Ahonen kertoo, että pääruoka tulee koulun ruokalaan keskuskeittiöltä tai suoraan tukusta edellispäivänä. Ruoka lämmitetään koululla seuraavana päivänä.
– Salaatit ja jälkiruoat sekä välipalat teemme itse. Keitämme myös pastan, perunan ja riisin.
Kasvishernekeittopäivänä Hatsalassa 4 henkilöä kävi syömässä hävikkilounaan.