Vaikeavammaisen äidillä Harriet Kiurulla on asiaa uimahallin suunnittelijoille: ”Kokeilkaapa itse pukea iso poika lähellä lattiarajaa”.
Harriet Kiuru muutti puolitoista vuotta sitten Iisalmesta Kuopioon. Hän on äiti, joka huolehtii vaikeasti liikuntavammaisesta pojastaan Sisusta, 12. Poika liikkuu pyörätuolin avulla. Yhteinen uimaharrastus tuo iloa pojan ja äidin arkeen ja vesi elementtinä tarjoaa lisää mahdollisuuksia Sisun liikkumiselle.
Seurasimme äidin ja Sisun lauantaiaamun rutiineja, kun he käynnistelivät uintivalmistelujaan Kuntolaakson uimahallissa. Äiti kuljetti pyörätuolissa poikansa esteettömiksi ja omia tiloja tarvitsevien käyttöön tarkoitettuun puku- ja pesutilaan. Tilaan pääsee uimahallin sisääntuloaulan sivuovesta. Invatilassa on suihku ja ovi suoraan allasalueelle.
Tilassa on joitakin puutteita, mikä johtunee siitä, ettei vaikeasti vammaisia käyttäjiä ja heidän avustajiaan ole kuultu kalustuksen yksityiskohdissa.
Kiuru joutuu riisumaan ja pukemaan ison pojan epäergonomisessa asennossa. Pukemista varten oleva penkki on suunniteltu käyttäjille, jotka voivat ilman apua istua ja toimia. Äiti epäilee, että penkillä maaten vaatteiden vaihto on epämukavaa pojalle ja pian hänelle itselleen avustajana mahdotonta, kun poika kasvaa suuremmaksi.
– Tilassa pitäisi olla suihkulaveri, jonka korkeutta voisi säädellä. Jokainen voi kokeilla, millaisia voimia pojan siirtely vaatii matalalla tasolla. Pukemisessa on riski särkeä oma selkänsäkin, kertoo Kiuru.
Uimahallin kassapalveluita pyörittävä henkilö kertoo, että uimahallin invatila on päivittäisessä käytössä. Käytännössä tila varataan etukäteen asiakkaalle ja hänen avustajalleen. Pyörätuolissa tai rollaattorilla liikkuva henkilö tarvitsee tilaa pukeutumisessaan ja peseytymisessään.
– Tilaa on mielestäni kavennettu turhaan rakentamalla yhdelle seinustalle useita lukittavia kaappeja. Niitä ei tarvita, koska varattavassa tilassa on vain yksi asiakas kerrallaan ja huoneen oven voi lukita. Olisi tärkeää, että vammaisneuvostoa ja erilaisia käyttäjiä kuullaan, kun tiloja toteutetaan käytännössä, Kiuru sanoo.
Uimahallissa on useita saunoja, mutta Kiurun toivelistalla olisi sauna myös inva-tilaan. Kiuru kysyy, miten avustajaa tarvitsevat voivat saunoa, jos avustaja on eri sukupuolta. Kiuru toivoo yleisesti, että ulkopuoliset ihmiset suhtautuisivat vammaisiin luontevasti.
– Ihmisistä ja jo lapsista huomaa, jos erilaisuuteen ja apuvälineisiin on opittu suhtautumaan luontevasti. Tällöin meihinkin suhtaudutaan kuten muihinkin perheisiin. Silloin tulee hyvä mieli ja Sisukin ilahtuu aina, kun joku vastaa hänen vuorovaikutusaloitteisiinsa.
Kaupunki pyrkii kuulemaan vammais- ja vanhusneuvostoa rakentamishankkeissa. Vanhusneuvostossa on vammaisjärjestöjen edustaja. Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Markku Ulmanen sanoo, että liian harvoin kokoontuva neuvosto ei ehdi käsitellä kaikkia kohteita.
– Meillä on rajallisesti kokouksia emmekä ehdi käsitellä kaikkia rakennuskohteita, koska toimimme annetun määrärahan mukaan. Määrärahat ovat päättäjien käsissä. Periaatteessa jo lainkin mukaan annamme lausunnot ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia ihmisiä koskevissa hankkeissa, sanoo Ulmanen.