Kuopiossa Puijonsarventiellä, Julkulan ja Päivärannan kaupunginosien rajalla on Aaro Jalkasen muistomerkkiä vastapäätä kaupungin lumenkaatopaikka. Paikka tunnetaan nimellä ”Puijonsarvi”. Vetovoimainen näköalatasanne on P-paikka, mutta sitä käytetään talvisin lumenkaatopaikkana.
Pitkään Päivärannassa asunut Elisa Toropainen on seurannut vuodesta 2018 lumenkaatopaikan vaikutuksia alueen turvallisuudelle ja luonnolle. Hän on havainnut, että lumisina talvina kuorma-autojen lumenajoralli aiheuttaa Puijonsarventiellä vaaratilanteita. Pahimmillaan mäen päällä peruuttelee päivittäin kymmeniä kuorma-autoja.
– Näkyvyys on loivan mutkan takaa nousevalle parkkipaikalle huono. Lumia pudottavat kuorma-autot pakittelevat ahtaalla tiellä ja tukkivat samalla Puijonsarventietä. Pujonsarventie on vilkas yhdystie Päivärannan rampilta Julkulaan, Länsi-Puijolle, Niuvaan ja Puijonlaaksoon. Tieosuudella kulkee paikallisliikenteen linja-autoja useita tunnissa, kertoo Toropanen.
Toropainen pelkää, että on vain ajan kysymys, milloin tapahtuu onnettomuus. Hän on toivonut edes varoitusmerkkiä Puijonsarventietä käyttäville ja lähettänyt poliisille asiasta viestin.
Toimitukselle näytetyssä ja poliisille lähetetyssä viestissä todetaan: ”Pahimmillaan kuorma-autoja peruttelee 5–10 tunnissa pitkin päivää. Puijonsarventielle muodostuu jonoja ja vaarallisia ohituksia. Lumenkaatopaikasta ja kaistoja tukkivista kuorma-autoista ei ole muille Puijonsarventietä käyttäville autoilijoille mitään varoituksia kumpaankaan suuntaan.”
Lisäksi Toropainen ihmettelee sitä, miksi P-paikasta on tullut lumenkaatopaikka. Tien toisella puolella opastekyltissä lukee, että P-paikkaa voivat käyttää retkeilijät ja hiihtäjät. Lumenpudotuskaudella P-paikka on suljettu kuitenkin aitauksin.
Turvallisuudenongelmien ohella kuljetuslumen seassa oleva hiekotussora ja roskat kipataan rinteeseen, joka saastuttaa ja turmelee Kallaveteen rajoittuvaa Puijon rinnettä. Toropainen on ottanut kuvia lumenkaadon seurauksena katkenneista puista ja oksista sekä runkovaurioista.
– Tarkastin kesällä kasvillisuuden muutoksen lumenkaatoalueella. Aikaisempi mäntymetsän aluskasvillisuus sammaleet, jäkälä, kanervat, puolukat ja mustikat olivat peittyneet paksuun hiekoitussoraan. Paikan ovat valloittaneet paju, vuohenputki, lupiini ja jättipalsami.
Rinteessä on keväisin lumen mukana kulkeutunutta muovijätettä, lasia ja tupakantumppeja. Toropainen kysyy eikö kaupungin ympäristöstä vastaavat ja matkailutahot puutu törkeään roskaamiseen.
– Eihän kukaan asukaskaan saa kipata jätteitä Puijon rinteeseen. Onko kaupungilla eri säännöt kuin asukkailla?
Päivärannasta tavoitettu Kampaamo Ellin yrittäjä Tuula Tikkanen kertoo, että hän kuulee usein asiakkaiden huolen lumenkaatopaikan ongelmista.
– Ymmärrän toki, että lumet on kipattava jonnekin. Mutta tuo Puijonsarventien P-paikka on riskipaikka liikenteellisesti ja myös turmelee luontoa, toteaa Tikkanen.
Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Ahonen lupaa selvittää asiaa ja olla yhteydessä kunnossapitoon.
Ahonen aikoo kysellä kunnossapidosta, onko lumenkaatopaikka syytä muuttaa.
– Kyllä reagoimme tällaiseen tietoon. Kyseinen vieraslaji jättipalsami leviää helposti. Kuulostaa siltä, että lumia tuodaan joltakin roskaiselta alueelta. Toisaalta kaupunki yrittää tuoda lumia kustannustehokkaasti mahdollisimman lähelle, pohtii Ahonen.