Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

VS-analyysi | Koko kansan presidentti taitaa jäädä haaveeksi – Jommastakummasta arvoliberaalista tulee presidentti

Kuopion demaritkin taktikoivat pitääkseen Halla-ahon Haaviston takana.

Presidenttivaalin toisella kierroksella on kaksi arvoliberaalia, kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto. Tässä jutussa ei käytetä käsitettä valitsijayhdistys vanhoista puoluepukareista.

Arvoliberalismissa korostuvat yksilönoikeudet, moniarvoisuus, pluraliteetti ja avioliitto-oikeus samaa sukupuolta oleville.

Punavihreille presidentti on ympäristöministeri ja tasa-arvovaltuutettu, joka sallii jokaiselle omannäköisen elämän toisin kuin sukupuolinormatiivisuutta edustavat perussuomalaiset, peruskokoomuslaiset ja peruskeskustalaiset Jormat ja Jaanat.

Savo-Karjalan vaalipiirin tuloksissa näkyy keikahdus arvoliberalismin suuntaan. Haavisto on kärjessä 24,1 prosentin, toisena Stubb 22 prosentin, kolmantena Olli Rehn 20,9 prosentin ja neljäntenä Jussi Halla-aho 20,3 prosentin kannatuksella.

Pohjois-Savon ”oma ehdokas”, monissa vaaleissa ääniharavana tunnettu Sari Essayah (kd.) jäi vaalipiirissä 2,1 prosentin kannatukseen. Essayah edustaa lähes vastakohtaa arvoliberalismille.

Tuleva presidentin puoliso on joka tapauksessa maahanmuuttaja.

Säännölliset gallupmittaukset johtivat Savo-Karjalan demarihenkisissä äänestäjissä taktiseen äänestykseen. He hylkäsivät Jutta Urpilaisen ja Urpilainen tipahti 4,7 prosentin kannatuskuoppaan. Kuopion torin demariteltalla lauantaina saattoi vaistota, miten Haavistosta oli tullut demareiden salarakas.

Vihreitä, demareita ja vasemmistoa yhdistävät useat teemat ay-liikkeen suosimisesta Gazan katastrofiin ja Israelin tuomitsemiseen. Olisiko aika pohtia punavihreiden puolueiden fuusiota tai blokkipolitiikkaa? Päästäisiin eroon tuskallisista hallitusneuvotteluista, jos kansalaiset voisivat äänestää etukäteen henkilöiden ja puolueiden lisäksi myös hallitusohjelmasta.

Entä, miksi Stubb ja Haavisto päihittivät muut ehdokkaat? Jussi Halla-aho (ps.) muotoilee ajatuksensa viiltävän älykkäästi, ilmaisee itseään analyyttisesti kuin tekoäly. Hän ei mielistele vaan puhuu mitä ajattelee. ”Mestarilla” on paljon ihailijoita. Inhorealisti Halla-aho herättää kuitenkin kylmiä väreitä. Hänen poliittinen habituksensa ei luo toivoa kansakunnalle.

Mikkeliläistaustainen Olli Rehn (kesk.) on Aleksander Stubbin tasoinen kansainvälinen osaaja. Rehn on ryppyotsainen presidenttityyppi kuten Sauli Niinistö. Rehnin puolue on kuitenkin pääkaupunkiseudulla marginaali-ilmiö ja se rokotti Rehnin mahdollisuuksia.

Aika yllättävää, että pääkaupunkikaunaa potevat savolaisetkin antoivat laajasti tukea elitistin edustajana pidetylle Stubbille ja vihreälle Haavistolle.

Yli puolet äänestäjistä joutuu toisella kierroksella valitsemaan toisen ehdokkaan kuin ensimmäisellä kierroksella. Äänestävätkö he Stubbia, taitavaa markkinamiehestä, joka on vähän kuin miespuolinen Sanna Marin? Stubb hallitsee kansainväliset verkostot, jos Suomi kaipaisi tukea maailmalta.

Urallaan spontaani Stubb on nostanut kohuja möläytyksillään.

Äänestäjät päättävät, onko hänen tyylinsä raikasta poikamaisuutta vai riski asemassa, jossa media vahtii jokaista sanaa.

Presidentti-instituutiossa puolisolla on merkittävä rooli edustustehtävissä ja mielipidevaikuttajana. Stubbin puoliso on johtavassa asemassa oleva oikeustieteilijä Suzanne Innes-Stubb. Haaviston puoliso on parturi-kampaaja Antonio Flores.

Haavistolla ja Stubbilla on suuri haaste. Pystyvätkö he kumpikaan yhdistämään Suomen kansaa kuten presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio?

Tuleva presidentin puoliso on joka tapauksessa maahanmuuttaja. Puolisoiden tv-väittely olisi mielenkiintoinen mauste kampanjassa.