Mikä on perinteisen paperisen ja painetun kirjan rooli aikakautena, jolloin kirjoja kuunnellaan ja luetaan myös digitaalisina?
– Kirjakauppa-ala on elänyt murrosvaihetta jo pitkään monen asian summana. On ollut taloustaantumaa, äänikirjojen voimakasta tuloa markkinoille, oppimateriaalien siirtymistä pois myyntituloista ja tuoreimpana vuodenvaihteessa voimaan tuleva kirjojen arvonlisäveron korotus, myymäläpäällikkö Anu Antikainen Suomalainen kirjakauppa Oy:stä taustoittaa.
– Näistä huolimatta kirjakaupassa säilyy vahva usko perinteisen painetun kirjan kysyntään, ja sitä kautta rakkauteen päästä kirjojen myötä kokemaan uusia maita, innostavia kokemuksia ja hengästyttäviä elämyksiä. Äänikirjojen ansiosta monet ”entiset” lukijat ovat taas päässeet kirjoihin käsiksi, ja palanneet mahdollisesti monien vuosienkin jälkeen kirjakaupan asiakkaiksi.
Antikaisen näkemyksen mukaan ääni- ja painetut kirjat eivät sulje toisiaan pois.
– Kirjoja kuluttavat edelleen kaiken ikäiset lukijat. Erityisen ilahduttavaa on ollut parin viime vuoden aikana voimakkaasti nouseva englanninkielisen kirjallisuuden menekki TikTokin ”alakulttuurissa” Booktokissa jylläävien suosikkien näyttäessä tietä. Tätä kanavaa seuraavat erityiset nuoret ja nuoret aikuiset, joka on kirjakaupassa tässä mittakaavassa melko uusi asiakaskunta. Kirjakauppaliiton keräämässä myynnin muutoksessa tämä ulkomaisen kirjallisuuden osuus näkyy huimana kasvuna, hän kertoo.
Kirjakauppa Rosebud Kuopion myymäläpäällikkö Mari Seppänen kertoo, että heidän näkökulmastaan tarkasteltuna painetun kirjan suosio on vahva, jonkin verran jopa kasvanut, etenkin nuorten keskuudessa.
– Myymälämme muuttikin juuri suurempiin tiloihin saadaksemme valikoimamme paremmin esille. Äänikirjojen myötä on tullut uusia ja palaavia lukijoita painetun kirjan äärelle. Moni on maininnut, että kokee pystyvänsä keskittymään ja rauhoittumaan paremmin perinteisen kirjan äärellä. Se on tietoista irtautumista digitaalisen maailman hälystä, Seppänen toteaa.
Kesäaikaan suosikkeja kirjojen valikoimista ovat dekkarit sekä kevyt kaunokirjallisuus.
– Pokkareita ostetaan paljon niiden keveyden ja kuljettamisen helppouden takia. Ilahduttavaa on erityisesti uusien suomalaisten dekkaristien vahva nousu. Laadukasta tarjontaa on paljon, muiden muassa Satu Rämö, Max Seeck, Elina Backman, Kaisu Tuokko ja Eeva Louko. Ulkomaille on myyty näistä useita käännösoikeuksia. Tämän genren ulkopuolelta kesän suosikkeja ovat olleet esimerkiksi Anna-Riikka Carlsonin kokoama elämäkerta Rakas Eeva Kilpi ja Rebecca Yarrosin fantasiasaagan aloitusosa Siivenisku. Syksyä kohti edetessä kysyntä kasvaa kaunokirjallisuudessa, elämäkerroissa ja tietokirjoissa, Anu Antikainen sanoo.
– Lahjaksi kirjoja ostetaan edelleen erityisesti perinteisesti joulun pyhiksi. Muiden lahjasesonkien kirjamyynti on tasaantunut kysynnän huippuvuosista. Kirjojen elinkaari on nykyään melko lyhyt elämisen tempon nopeuduttua kauttaaltaan.
Mari Seppänen kertoo, että kevyet romaanit ja dekkarit kasvattavat suosiotaan jonkin verran kesän aikana, mutta muutoin ihmiset ostavat samantyyppistä kirjallisuutta kuin muulloinkin.
– Lapsille ostetaan paljon kesälukemista. Kirjoja hankitaan myös lahjaksi ja kesällä mökkiviemisiksi. Usein jotain itse hyväksi havaittua tai jotain juuri tiettyyn tilanteeseen sopivaa, Seppänen valottaa.
Nuoretkin lukevat.
– Meillä on paljon nuoria asiakkaina. Nuoret lukevat kyllä kirjoja laidasta laitaan, mutta klassikot ovat kestosuosikkeja, samoin englanninkielinen kirjallisuus.
Kirjakauppaan poikennut Anniina Korhonen-Palcat kertoo kuuntelevansa välillä äänikirjoja ja välillä lukevansa perinteisiä kirjoja, esimerkiksi tietokirjoja, true crime- ja viime aikoina myös opiskelutekniikkaan liittyvää kirjallisuutta.
– En juurikaan ostele kirjoja, mutta kirjastosta lainaan luettavaa lapselleni ja itselleni. Lähdin nyt pitkästä aikaa katsomaan kirjakaupan tarjontaa, hän mainitsee.
Pinon kirjoja kaupasta poiminut Mirja Mattinen kertoo yrittäneensä äänikirjan kuuntelemista, mutta kokee, että on mukavampi lukea itse. Kotona hänen perheellään on kaksi kirjahyllyllistä kirjoja.
– Tykkäsin lukea paljon jo lapsena. Luen dekkareita, kauhukirjoja, historiallisia romaaneja ja elämäkertoja. Lapselle on kiva lukea iltasatuina niitä kirjoja, mitä luettiin, kun itse olin pieni, hän sanoo.
Sarjakuvataiteilija Natalia Kekkonen kertoo, että hänelle perinteiset kirjat ovat tärkeitä. Kirjastokortin hän sai jo kuusivuotiaana. Matkoilla hän lukee e-kirjoja, jotka kulkevat helposti mukana.
– En oikein ole osannut uppoutua äänikirjojen maailmaan. Tykkään perinteisestä kirjasta, joka on fyysisesti edessäni, ja saan edetä lukemisessani rauhallisesti omaan tahtiini. On mukavaa, kun ei aina tarvitse tuijottaa näyttöä. Kiinnitän huomiota myös kirjan visuaaliseen ilmeeseen.