Poliitikko Antti Kivelälle karate on elämäntapa

Kuva: Kari Vesterinen. Karateharrastaja Antti Kivelä on apulaisylilääkäri ja kaupungin politiikan ykkösvaikuttajia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajasta tuli Pohjois-Savon Liikunnan hallituksen jäsen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä on hallinto- ja liikuntamies. Lääkäriksi Tampereella opiskellessaan karatesta tuli nuoren miehen elämäntapa. Kivelää kiehtoo karatessa sekä mielen että kehon hallinta.
Kivelää kiinnostaa sisäisen maailman hallinta, samurai-periaatteet, zen-buddhismi, eli suuntaukset, jotka ovat karaten filosofisissa juurissa.
– Itse olen innokas liikkuja mutta mitään kilpaurheilutaustaa minulla ei ole. Pääliikuntaharrastuksessa karatessa on myös mielen hallinnan puoli, mitä voi soveltaa kaikessa elämässä.

ITÄMAISESSA ajattelussa ihmisen tulee nujertaa itsekeskeinen ego, kehityksen jarru. Kivelä sanoo, että monelle länsimaiselle ihmiselle ego on vaikea käsite ja siksi egon yhteyttä taistelulajeihin on vaikea selittää. Taistelulajien ulkoiset kumarrukset ovat esimerkki nöyryydestä ja vastustajan kunnioituksesta.
Kivelän johtamisfilosofiassakin on karatesta ammennettuja opetuksia. Kun mieli hiljentyy, ihminen kykenee paremmin ymmärtämään ja tukemaan muita.
– Kun arkielämässä saa jonkin asian toimimaan, voi johtaja antaa muille tilaa ja vetäytyä itse syrjään, pohtii Kivelä.

TÄNÄ vuonna Kivelä aloittaa myös Pohjois-Savon liikunnan hallituksen jäsenenä. Hän on toiminut aiemmin Pohjois-Savon liikunnan seurafoorumissa. Seurafoorumissa annetaan yhteisiä kannanottoja urheiluseuroja koskettaviin asioihin ja rakennetaan seurayhteistyötä.
– Päättäjänä on hyödyllistä saada suora kanava urheiluseurojen tarpeisiin. Esimerkiksi sisäliikuntapaikkoihin ei kaupunki ole investoinut pariinkymmeneen vuoteen.

NYT kuitenkin suunnitteluputkessa on useita tarpeellisia liikuntainvestointeja. Lentopallo ja salibandy ovat kaupungissa liigatasolla. Naisten puolella liigaan tähtää Puijo Wolleyn joukkue. Yhdistynyt Savo Volley tuonee lähivuosina arvopelejä kaupunkiin.
–  Lautakunta muutti aiempia kantoja ja on esittänyt 1500 ihmisen katsomon sijaan Neulamäen luolastoon 4000 henkilön katsomoa. Kustannukset eivät muutu oleellisesti, mutta saamme kansainväliset mitat täyttävän sisäpelipaikan, Kivelä toteaa.

NEULAMÄEN sisäpelihankkeen rahoitusta helpottaa se, että tila toimii tulevan asuntoalueen väestösuojatilana. Puijo Areenan yksityinen kampailulajeja palveleva keskus etenee ja hanketta tukee olympiakomitea. Puijo Areena on myös osa Puijon yleissuunnitelmaa.
– Puijo Areenan pitäisi olla valmis kesällä 2019. Entisen väestösuojan korjaaminen ei olisi ollut enää kustannustehokas ratkaisu.

KESKUSKENTÄN tapahtuma-areenalle on jo 200 000 euron suunnitteluraha vuodelle 2018. Kaupunki ja Ari Lahti käyvät neuvotteluita rahoitusmallin yksityiskohdista.
Myös Lippumäen täysimittainen tekojäärata on suunnitelmissa. Tekojäärata vahvistaa Kuopion imagoa kansainvälisenä luistelu- ja Ice Marathon -kaupunkina.
– Katson myös lääkärin näkökulmasta, että kaikissa kaupungin liikuntahankkeissa on kansanterveydellinen ja sairauksia ehkäisevä näkökulma.