Puhelimet pois alakoulusta

Sain ensimmäisen oman kännykkäni vasta, kun menin yläkouluun. Sitä ennen vanhempani olivat kieltäytyneet ostamasta minulle omaa puhelinta, koska eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Ja oikeassa olivat. Tuolloin kavereitakin käytiin vielä pääsääntöisesti kysymässä leikkiseuraksi ihan kotiovelta asti.

Nykyisin moni lapsi saa kännykän viimeistään mennessään ykkösluokalle. Ja useille se on varmasti tarpeellinen kapistus nimenomaan koulujen alkaessa, jos esimerkiksi joutuu viettämään koulupäivän jälkeen aikaa yksin kotona. Nykyisin kännyköitä hyödynnetään isompien oppilaiden kanssa jo tunneillakin.

Ranskassa kiellettiin matkapuhelinten käyttö esi- ja peruskouluissa. Kielto astui voimaan tässä kuussa. Lukioissa kännykät on edelleen sallittu. Ranskan opetusministeri perustelee kieltoa sillä, että nykyisin lapset eivät enää leiki koulun vapaahetkinä, vaan he tuijottavat älypuhelimiaan. Kasvatusmielessä hän kokee tämän ongelmana.

Minusta puhelimet voisi kerätä Suomessakin koulupäivän ajaksi pois alakouluikäisiltä. Toki poikkeustilanteet ja opetustilanteet olisivat asia erikseen. Eli, jos lapsen täytyisi syystä tai toisesta saada päivän aikana esimerkiksi yhteys vanhempiinsa, tai kännyköitä tarvitaan tunnilla, niin silloin niitä saisi luvan kanssa käyttää.

Itse muistan, kuinka alakoulussa jokainen välitunti kului jalkapalloillessa, tai erilaisia liikunnallisia pihapelejä pelaillen. Yhteishenki oli hyvä. Saman haluaisin suoda myös tämän päivän lapsille. Olisi varmasti hyvästä, että ihan jokaista välituntia ei käytettäisi puhelinta räpläten, vaan käytäisiin myös vähän juoksentelemassa yhdessä pihalla. Samalla harjoiteltaisiin tärkeitä kasvokkaisen vuorovaikutuksen taitoja.

Kirjoittaja on toimittaja.