Pyörät ne laaloivat: ’Kuopijoon käy tie!

Veturinkuljettajia ja lämmittäjiä Kuopion veturitalleilla vuonna 1905. Kuva: Victor Barsokevitsch/Kuhmu

Savon rata synnytti kyliä ja elämää, vilkastutti maaseudun taloutta ja mahdollisti teollistumisen. Kuopiosta Kouvolaan pääsi yhdessätoista tunnissa.

Savon rautatien avaaminen vuonna 1889 oli melkoinen mullistus niille paikkakunnille, joille se tuli. Siihen asti kulkeminen oli ollut erittäin hidasta ja hankalaa, toimittaja ja rautatieharrastaja Petri Pentikäinen kertoo.
Pentikäinen omistaa itse Kalvitsan asemarakennuksen Mikkelissä ja on kirjoittanut Savon radan historiasta kirjan. Hänen mukaansa rautatien historiallinen merkitys on ollut suurempi taloudelle kuin matkustaville ihmisille. Radan myötä syntyi kokonaan uusia kyliä, kuten Kuopion Kurkimäki, jonne syntyi junakuljetuksia hyödyntävä tuolitehdas.
– Asemat olivat puutavaran kuormauspaikkoja, joten sinne alkoi suuntautua hevosliikennettä, ja hevosmiehet tarvitsivat kaikenlaisia palveluita. Kurkimäki on nykyisinkin suuri puunkuormauspaikka, vaikka puu meneekin nyt metsäteollisuudelle rautatien ratapölkkyjen ja veturien polttoaineen sijaan.

Joulukuussa 1887 rautatien rakennustyöt saivat erikoisen käänteen. Kuopioon matkalla olleet ensimmäiset höyryveturit eivät päässeetkään perille laivalla, vaan matka tyssäsi Varkauteen järvien jäätymisen vuoksi. Loppumatka päätettiin kulkea hevosilla.
– Tuntuu uskomattomalta, että silloisella tieverkolla pystyttiin tekemään tällainen kuljetus, vaikka veturit olivatkin osina, Pentikäinen ihmettelee.

Veturien rungot painoivat 14 tonnia kappale ja niitä vetämään tarvittiin 24 hevosta. Jarruina toimi kuorman perään kiinnitetty tukki, joka tarvittaessa laskettiin kyntämään tietä. Sitä liikutteli viisi tai kuusi miestä. Matka kovassa pakkasessa oli vaivalloista, ja huonoina päivinä päästiin etenemään alle kilometri.
Korkeutensa vuoksi vaikeasti kuljetettava höyrypannu kaatui matkan aikana kahdesti. Kuopioon päästiin uudenvuodenpäivänä 1888, ja kaupungin läpi kulkevaa kuljetusta oli seuraamassa joukoittain ihmisiä. Lasti purettiin, ja hevoset ja työmiehet lähtivät takaisin Varkauteen hakemaan toista samanlaista kuormaa.

Valmistuttuaan Savon rata mahdollisti tavaran kuljettamisen tehokkaasti myös talvella. Rataverkolla ylipäätään on ollut valtaisa merkitys Suomen teollistumiselle.
– Rautatien myötä myös pienet paikkakunnat saivat tuotteitaan kaupunkeihin ja kauemmaksikin.

Kuopiossa kaupunkikehitykseen vaikutti voimakkaasti se, että rata kulki kaupungin pohjoislaidalla alueella, jonne oli aiemmin kaavoitettu tontteja. Kauppiaiden määrä yli kaksinkertaistui Kuopiossa radan perustamispäätöksen ja valmistumisen välisenä aikana. Polttimo- ja panimoteollisuus vauhdittui, ja kaupungin kasvaessa rakennustarpeet ja teollisuustuotteet liikkuivat Savon rataa pitkin.
– Savon radan suuruuden vuodet olivat 1950–1960-luvulla, kun sota oli katkaissut suorat yhteydet Kouvolasta Savonlinnaan ja Joensuuhun, ja kaikki tämä liikenne kiersi Savon rataa pitkin.

Sota oli hidastanut myös siirtymistä höyryjunista moottoroituun välineistöön. Höyryjunien valtakausi kesti Suomessa poikkeuksellisen pitkään, mutta 1960-luvulla tekninen kehitys eteni nopeasti. Lentävä kalakukko kulki höyrykoneella vuoteen 1964, ja viimeinen säännöllinen höyryvetoinen junavuoro kulki Pieksämäen ja Kuopion välillä toukokuuhun 1970 asti.
– Savon rataa myös oikaistiin 1960–1970-luvulla, ja koko rataosan pisin oikaisu tehtiin Kuopion eteläpuolella. Vanha ratalinja kiersi Neulamäen ja on käveltävissä nykyäänkin entisen puolustusvoimien alueen kupeessa, Pentikäinen kertoo.

Haastattelun lisäksi lähteenä käytetty: Pentikäinen, Petri P. Savon Rautatie: Kouvola – Kuopio 1889-2014. Petrin viestintä 2014. Kuopion rautatieaseman rakennushistoriaselvitys 2016

Asema siirrettiin lähemmäs toria

Kuopion asema ratapihoineen sijoitettiin alkujaan keskustan koillispuolelle, josta oli suora ratayhteys satamaan. Matkustajaliikenteen kannalta sijainti oli kuitenkin syrjäinen. Hirsirunkoinen rakennus purettiin uuden asematalon valmistumisen jälkeen joulukuussa vuonna 1935.
Kuopion uusi rautatieasema valmistui vuonna 1934. Asemarakennus on tyyliltään erityinen, sillä se edustaa funktionalismin ja klassisimin siirtymävaihetta. Rakennuksen suunnittelivat Jarl Ungern ja Thure Hellström.
Asemarakennus päätettiin rakentaa korkean ratapenkereen viereen, joten kaksikerroksinen rakennus sijoittui rinteeseen luontevasti.
Kadulle näkyvän julkisivun lisäksi myös ratapihan puolen suunnitteluun panostettiin, sillä se näkyy junasta tulijoille ensimmäisenä.