Rakennukset laajempaan hyötykäyttöön

Minna Merivalon mielestä Lyseolle ja kaupungintalolle voisi keskittää kulttuurialan toimintaa. "Kuopiossa kaivattaisiin joku edullinen tila, missä kulttuurialan toimijat voisivat olla yhden katon alla." Kuva: Aija Pirinen

Viikkosavo kysyi lukijaraatilaisilta, mitä toimintoja he haluaisivat Lyseolle ja kaupungintalolle.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen avasi Kuopion torin 200-vuotistapahtuman juhlapuheessaan keskustelun kaupungintalon ja Lyseon lukion rakennusten tulevaisuudesta. Molemmat rakennukset ovat tulevaisuudessa korjausten edessä ja Pirhonen haluaisi keskustelua siitä, millaiseen käyttöön arvorakennukset pitäisi remontoida.

Viikkosavo kysyi lukijaraatilaisilta, millaisia toimintoja he kaipaisivat vanhoille arvorakennuksille. Raatilaisista iso osa on Pirhosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että etenkin kaupungintalo pitäisi saada laajemmin hyödynnettäväksi.
– Kaupungintalo on ehdottomasti saatava laajemmin hyödynnettäväksi. Ravintola ehdottomasti. Ei mikään eliittiravintola vaan koko kansan kukkarolle sopiva. Kuitenkin siisti ja talon arvoa kunnioittava, pohtii yksi raatilaisista.

Monessa vastauksessa sanotaan, että kaupungintalo sopisi erilaisten juhlien, hienojen konserttien ja näyttelyiden pitopaikaksi, jollainen se osin on ollutkin. Raadissa kuitenkin ehdotetaan, että myös yksityishenkilöillä, kuten myös yrityksillä ja yhteisöillä olisi hienoa olla mahdollisuus varata tilaa käyttöönsä.
– Voisiko kaupungintaloa jatkossa käyttää juhlatilaisuuksiin kaikki Kuopion kaupungin asukkaat jonkinlaisella varaussysteemillä. Ihmisillä, työpaikoilla ja erilaisilla yhteisöillä on monenlaisia tilaisuuksia, joissa kaivataan juhlavaa tilaa.
Eräs raatilaisista ehdottaa, että kaupungintalolla voitaisiin järjestää vanhojentanssit.
– Siellä jos missä olisi glamouria ja kelpaisi pyörähdellä hienoissa puvuissa.

Lyseolle moni ehdottaa museotoimintaa. Ehdotuksissa nousee myös käyttö erilaiseen kerho- ja harrastustoimintaan sekä keikkapaikaksi että yhdistysten ja järjestöjen toimitiloiksi.
– Mikäli Lyseon koulukäytöstä on syytä luopua, osoittaisin sen järjestöjen käyttöön. Kaupungissa on suunnaton pula eri järjestöjen kokoontumispaikoista, eräs raatilainen heittää.
– Lyseon taloon toivoisin kaiken kansan keikkapaikkaa, koska sellainen puuttuu Kuopiosta. Kuopiossa on surkea tilanne elävän musiikin esityspaikkojen osalta. Henkka on liian pieni, Musiikkikeskus huono auditoriomaisuutensa takia ja Kuopio-halli liian iso ja kolkko, pohtii yksi raatilaisista.

Lyseota ehdotetaan muutamassa kommentissa myös Taidemuseon sijoituspaikaksi ja yleensäkin näyttelypaikaksi sekä työtiloiksi eri taiteilijoille.
– Jos Lyseo jatkossa vapautuu lukiokäytöstä, niin se sopisi mielestäni hyvin Taidemuseon sijoituspaikaksi, miettii eräs raatilainen.
– Lyseo voisi myös toimia Taidemuseon kanssa yhteistyössä ja siellä voisivat vaikka aloittelevat taiteilijat saada jalan oven väliin ja saada nimeä itselleen, heittää toinen.

Osa raatilaisista ei muuttaisi kummankaan rakennuksen käyttötarkoitusta mihinkään.
– No minä en ymmärrä, miksi kaupungintalon ja lukion käyttötarkoituksia ylipäätään mitenkään ihmetellään ja aletaan ”päivittämään”. Lukio on lukio, yleensä on ollut tapana että lukioissa opiskellaan. Kaupungintalolle tulee tavallinenkin kansa piipahtamaan, kun sinne järjestetään tavan tallaajille sopivaa syytä tulla käymään.
Eräs raatilainen kokee, että kaupungintalon antaminen markkinavoimille olisi häpeä koko kaupungille.
– Kaupungintalo on säilytettävä korkeakulttuurin ja tieteen esityspaikkoina, ei mitään rockia. Arvokkuus edellyttää nimenomaan tätä.

 

Pirhonen: Pitäisikö puhua kaupunkilaisten talosta?

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen iloitsee lukijaraatilaisten antamista ajatuksista ja sanoo, että juuri tällaista keskustelua hän aiheesta toivookin. Pirhonen sanoo ymmärtävänsä, että molemmat rakennukset ovat kaupunkikuvallisesti näkyviä ja saattavat herättää tunteita.
– Molemmat ovat arvokkaita rakennuksia, joten miksi niitä ei voisi avata vielä enemmän kaupunkilaisille. Minusta niiden pitäisi olla enemmän kaupunkilaisten käytössä. Molempien osalta pitää kuitenkin tehdä merkittäviä remontteja ja siksi nyt on hyvä pohtia, voisiko jotain tehdä toisin.
Erityisesti kaupungintalon osalta Pirhosta on hämmentänyt se, että rakennusta on vain muutaman kerran käytetty ennakkoäänestyspaikkana.
– Juuri niissä tilanteissa on tullut vastaan kommentti, että piti oikein erikseen lähteä, jotta saa nähdä kaupungintalon sisältä. Olen miettinyt, pitäisikö puhua ennemminkin kaupunkilaisten talosta. Sekä lyseolla ja kaupungintalolla voisi olla toimintoja, jotka houkuttelisivat käymään siellä virka-ajan ulkopuolellakin.
Pirhonen haluaa korostaa, että rakennusten käyttö ei ole joko tai vaan sekä että -kysymys. Hänestä molemmissa voisi olla sekä virkamiesten työskentelytiloja että toimintoja kansalaisille. Ravintola- ja kokouskäyttöajatuksia Pirhonen pitää hyvinä.
– Lyseon tontti mahdollistaisi lisärakentamistakin. Ja nimenomaan siellä voisi yhdistyä työskentely ja vaikkapa taide.

Lukijaraatilaisten vastauksia

”Kuopiossa on liia vähän isoja tiloja seminaareja, juhlia tms. varten. Minusta tilat pitäisi avata julkiseen käyttöön, toki kaupunki voi edelleen olla omistajana.”

”Minun on helppo vastata kun en ole kummassakaan käynyt eikä ole mitään tunnesiteitä. Kaupungintalo ehdottomasti saatava laajemmin hyödynnettäväksi. Ravintola ehdottomasti. Ei mikään eliittiravintola vaan koko kansan kukkarolle sopiva. Kuitenkin siisti ja talon arvoa kunnioittava. Lyseon koulukäyttö pitäisi lopettaa. Siirretään Savilahden oppilaitos ja yrityskeskittymään. Mahdollistaisi monenlaiset synenergiahyödyt. Lyseon tiloihin voisi sijoittaa hotellin ja/tai asuinhuoneistoja.”

”Kaupungintalon juhlasali on sinänsä hieno paikka konserttien ja eriaisten juhlien pitopaikaksi. Tilan hallinnasta voidaan tietysti keskustella. Toisaalta Kaupungintalo on sellainen symboli koko kaupungille, että ehkä kaupungin kuuluisi myös hallinnoida sitä. Ravintola kaupungintalossa ei myöskään ole mahdoton ajatus, mutta miten se erottuisi keskustan muusta, runsaastakin ravintolatarjonnasta? Monessa vanhassa kulttuurikaupungissa (esim. Wien ) on kaupunginkellari-ravintola (Ratskeller) vanhaa porvarisperua.”
Jos Lyseo jatkossa vapautuu lukiokäytöstä, niin se sopisi mielestäni hyvin käsittääkseni tilanpuutteesta kärsivän Taidemuseon sijoituspaikaksi. Hissi sinne kyllä tarvittaisiin, jotta liikuntarajoitteisetkin pääsisivät nauttimaan taiteesta, nykyisessä Taidemuseossa se on osin mahdotonta. Toinen ongelma on sitten se, mihin nykyinen Lyseon lukio sijoitettaisiin. Keskustan tuntumasta ei taida löytyä tään tarkoitukseen sopivaa kiinteistöä tai uuudisrakennuksen tonttia. Vai täytyykö kaikki lukiolaiset pakottaa matkustamaan jonnekin ”hornan tuuttiin” kuten Saaristokaupunkiin tai Riistavedelle?”

”Tässä muutama ajatus. Kaupungintalolla en ole itsekään koskaan ollut. Eikä ole ollut mahdollisuuttakaan. Olen aina pitänyt sitä sellaisena rakennuksena, johon eivät kaikki saa mennä. Mutta mielelläni tutustuisin rakennukseen myös sisältä.
Voisiko kaupungintaloa jatkossa käyttää juhlatilaisuuksiin kaikki Kuopion kaupungin asukkaat jonkinlaisella varaussysteemillä. Ihmisillä, työpaikoilla ja erilaisilla yhteisöillä on monenlaisia tilaisuuksia, joissa kaivataan juhlavaa tilaa.
Kaupungintalo saattaisi myös sopia erilaisten koulutusten, kongressien ja kokousten pitopaikaksi. Kahvilatoimintaakin siellä voisi ehkä olla.
Lyseo on myös erittäin hyvällä paikalla. Onko sen toiminta oppilaitoksena loppumassa vai onko tiloilla muuten tyhjäkäyttöä? Lyseon tiloja voisi käyttää erilaiseen harrastus ja kerhotoimintaan. Esim. liikuntaryhmät ym. varsinkin iltaisin. Siellä voisi olla erilaisia näyttelyitä. Kuopion kaupungin vanhusneuvosto, jossa olen varajäsenenä, on tehnyt aloitetta seniori/eläkeikäisten toimitilojen tarpeellisuudesta. Siihenkin voisi Lyseota käyttää”

Kuopion kaupungintalo: Missään tapauksessa ei pidä antaa sitä markkinavoimille, se olisi häpeä koko kaupungille. Sen sijaan voisi olla siellä kiertäviä taidenättelyja ja konsertteja (ja on ollutkin mm. kuorokonsertteja moniakin, minäkin olen ollut laulamassa Kallan sekakuorossa johtajanaan Esko Kilpeläinen entinen hovioikeuúden presidentti). Siellähän on ollut useita tiedeluentoj mm. Suomen historiasta, tähtitieteestä Esko Valtaoja. Kaupungintalo on säilytettävä korkeakulttuurin ja tieteen esityspaikkoina, ei mitään rockia. Arvokkuuus edellyttää nimenomaan tätä. Kuopion kaupungintalohan on äänestetty useita kertoja Suomen kauneimmaksi ja sitä se onkin.
Lyseoon en ota kantaa, missään tapuksessa sitä ei saa purkaa, se olsi klassisen kulttuuriperinnön raiskaus, en paremmin sano. Kuopiossa on minun aikanani (muutimme Helsingistä työn perässä vuonna 1067) tuhottu tosi kaunis ja perinteikäs ns. Saasatamoisen kulma, joka edusti kaunista kuopiolaista rakeennuskultuuria, tilalle tehtiin ruma kansan kutsuma makkoova pilivenpiirtäjä.”

”Valitettavasti kaupungintalon sisäilmaa ei pelasta pieni pintaremontti. Itse en siis edes halua ehdottaa tämän vuoksi kaupungintalolle mitään muita toimintoja. Lyseon tiloista minulla ei ole minkäänlaista tietoa, en ole siellä koskaan käynyt. Mutta johonkin harrastustoimintaan sitä voisi mielestäni käyttää, lapsuudessani kansalaisopiston kurssit pidettiin aina koulun luokkatiloissa.”

”Mielestäni Kaupungintalo voitaisiin muuttaa pysyväksi kaupungin historiaa esitteleväksi museoksi, jossa voitaisiin järjestää myös ajankohtaisia näyttelyitä ja se toimisi myös edelleen erilaisten tilaisuuksien iltavastaanottopaikkana. Lyseo puolestaan sopisi hyvän tavoitettavuutensa vuoksi eriomaisesti kansalaisopiston ja kesäyliopiston hallinto- ja opetustiloiksi, jossa voisi niinikän olla erilaisia näyttelyjä.

”Kaupungintalolla erilaisia tapahtumia ja toimintaa esim. eläkeläisille tapaamispaikka ja siellä kahvila tms. Lyseolla myös toimintaa esim. jumppaa.”

”Lyseo voisi toimia sen aikaa museona kun kaupungin museo on rempassa. Muutenkin lyseo ja museo kuulostavat melkein samalta.
Minusta lyseo on juuri sellainen rakennus joka sopisi hyvin näyttelytilaksi. Eri luokkahuoneissa voisi olla eri eläimiä. Varmaan mammuttikin mahtuisi sinne.
Lyseo voisi myös toimia taidemuseon kanssa yhteistyössä ja siellä voisivat vaikka aloittelevat taiteilijat saada jalan oven väliin ja saada nimeä itselleen.
Kaupungintalolla voisi vaikka järjestää vuosittain vanhojen tanssit, siellä jos missä olisi glamouria ja kelpaisi pyörähdellä hienoissa puvuissa.”

No minä en ymmärrä miksi kaupungintalon ja lukion käyttötarkoituksia ylipäätään mitenkään ihmetellään ja aletaan ”päivittämään”. Lukio on lukio, yleensä on ollut tapana että lukioissa opiskellaan.
Kaupungintalolle tulee tavallinenkin kansa piipahtamaan kun sinne järjestetään tavan tallaajille sopivaa syytä tulla käymään. Esim. kippo kuopiolaista hernerokkaa olisi hyvä syy. Voisi mennä vaikka niin että 10, 20, 30 ja jne. vuotta Kuopiossa asuneet erityisesti toivotetaan rokalle ja kaffeelle. Kaikessa muussa kaupungintalo on kaupungintalo.
Eipä niitä siellä työskenteleviäkään vastavuoroisesti ole näkynyt ”Moskovan lentokentällä”!”

”Sain aikoinani työskennellä parikymmentä vuotta kaupunkimme arvokkaassa, kauniissa ja historiaa huokuvassa kaupungintalossamme. Työni puolesta perehdyin myöskin kaupunginarkkitehti Pertti Pakkalan kokoamaan monisivuiseen kaupungintalon mielenkiintoiseen historiikkiin. Minulla oli ilo saada esitellä kaupungintalon syntyvaiheita ja viimeisimmän remontin (1970-luvulla) tuloksia kaupunginjohdon vieraileville ryhmille. Mielestäni Kuopion Oppaat voisivat ottaa kaupungintalon (ala-aula, portaikko, juhlasali) yhdeksi sekä turistiryhmille että kaupunkilaisille suunnatuksi tutustumiskohteeksi, sillä talon historia on samalla koko kaupungin historiaa ja upea kohde. Säilyttäisin muuten kaupungintalon virastokäytössä, ei yleistä ravintolaa eikä järjestötaloksi. Konserttisalina kaupungintalo on hyvä, sillä jo ennen musiikkikeskuksen valmistumista, kun kaupunginorkesteri piti siellä konserttinsa, sen akustiikkaa ylistettiin. Puhe-esityksiin juhlasali ei sovellu, se on todettu monella suulla aina.
Mikäli Lyseon koulukäytöstä on syytä luopua, osoittaisin sen järjestöjen käyttöön. Kaupungissa on suunnaton pula eri järjestöjen kokoontumispaikoista. Keskustan asukasyhdistyskin kokoontuu Suokadun palvelutalon eteistilassa, mikä on sangen meluinen, vetoinen ja surkean pieni. Taidemuseon käyttöön en Lyseota haluaisi. Mielestäni nykyisellä taidemuseolla on riittävät ja arvokkaat tilat entisessä, jyhkeässä pankkitalossa.”

”Kaupungintalon tiloja voisi vuokrata esim yritysten juhlatilaisuuksiin ja muihin arvokkaisiin tilaisuuksiin. Ei ihan kenen tahansa tai mihin tahansa käyttöön. Kaikki nykyiset työtilat saa säilyä entisellään.
Lyseo säilytettävä perinteikkäänä kouluna, kuten nytkin. Tämäkin kaupunki tarvitsee jotain pysyvää monen sukupolven ajalta.”

”Mun mielestä kaupungintalo on historiallisen arvokas talo eikä sovellu ihan mihin vain käyttöön. Juhlasalia voisi enemmän hyödyntää ”koko kansan” tilaisuuksiin, jolloin väki pääsisi näkemään kaupungintaloa. Varmaankin talo pysyy virastomaisena, mutta voisi harkita, että osa talosta olisi muussa kuin virkamiesten käytössä. Mikä se muu toiminta olisi…? Vuokrata sopiville kansalaisjärjestöille? Kuopio-päivänä voisi järjestää kierroksia talossa ja kertoa sen historiasta.
Lyseon taloon toivoisin kaiken kansan keikkapaikkaa, koska sellainen puuttuu Kuopiosta. Jos siis koulutoiminta siirtyisi muualle ja lyseolla on olemassa (en tiedä) liikuntasali tms. Kuopiossa on surkea tilanne elävän musiikin esityspaikkojen osalta, kun täältä puuttuu Joensuun Kerubin tai Jyväskylän Lutakon tyylinen rock-henkinen esiintymispaikka. Henkka on liian pieni, Musiikkikeskus huono auditoriomaisuutensa takia (paikallaan pönötystä) ja Kuopio-halli liian iso ja kolkko.”

”Kaupungintalolle: Luentoja, ilmaisia terveystapahtumia, konsertteja. Lyseolle: Näyttelyitä, luento Kuopion historiasta. Filatelia (postimerkkinäyttelyitä, parempi kuin amiska). Museo on remontissa niin joitakin juttuja.”

”Kaupungitaloa voisi mielestäni käyttää juhlatilana, jota yksityiset henkilöt voisivat vuokrata. Yleishyödylliset yhdistykset voisivat vuokrata sitä edullisempaan hintaan, millä voitaisiin tukea näiden yhdisten toimintaa. Kaupungintalon miljöö näyttää hyvin miellyttävältä kuvissa, sen käyttöastetta pitäisi ehdottomasti lisätä.”

”Kaupungintalo pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön ma-la klo 9.00-22.00. Pitäisi olla vauvasta vaariin eli kaikille ikäryhmille. Kun on niin paraatipaikalla, avoimet kerhotoiminnat ja kaikki mitä sinne nyt tulisikaan, ehdottomasti pitäisi olla ilmaista. En nyt välttämättä lähtisi ainakaan kovin modernia remonttia tekemään.
Lyseo onkin sitten jo toisenlainen pähkinä.”

”Yleensäkin eri toimintoja virka-aikojen päätteeksi iltaisin, kursseja yms. kaikenlaista erilaista aktiviteettia kaupunkilaisille ettei olisi iltaisin tilat tyhjillään. Esim. konsertteja paikallisten voimin (musiikkilukiolaiset ja muut) johon pääsisi väki ilmaiseksi ja nuorille tulisi esiintymiskokemusta. Toki myös vanhemmalle porukalle iltatoiminta olisi varmasti tervetullutta.”