Ravintolakulttuuri kehittynyt Kuopiossa

Isä Camillo avattiin tähän, vuonna 1912 valmistuneeseen Suomen Pankin taloon keväällä 1998. Kuvassa Erkka Isotalo. Kuva: Aija Pirinen

1990-luvun lopulla kasvisruoka oli vain marginaaliryhmän juttu, muistelee Erkka Isotalo.

Vuoden 1997 lopulla viisi kuopiolaista ravintola-alan ammattilaista lähetti Finnveralle liiketoimintasuunnitelman. Tarkoitus oli perustaa Kuopion keskustaan ruokaravintola, jolle tarvittiin lainan takaus. Suunnitelmaan listattiin ydinkilpailijat. Niitä oli neljä: Amarillo, Fransmanni, Rosso ja Kummisetä. Niistä uusin, eli Amarillo, oli avattu1990-luvun alussa. Sen jälkeen Kuopion ravintolakentällä ei juuri ollut tapahtunut liikehdintää.
– Toki kaupungissa oli joitakin pizzerioita ja hotellien yhteydessä toimivia ravintoloita. Niitä lukuunottamatta Kuopioon ei Amarillon jälkeen oltu perustettu yhtään lounasravintolaa, muistelee Erkka Isotalo, yksi Ravintolamestareiden perustajista.

ISOTALON ja kumppaneiden perustama Ravintolamestarit avasi ensimmäisen ravintolansa, eli Isä Camillon Kauppakadulle, entisen Suomen Pankin tiloihin huhtikuussa 1998. Ravintolakulttuuri oli 1990-luvun lopun Kuopiossa vasta lapsenkengissä. Esimerkiksi pöytävaraukset oli monille vielä tuntematon käsite. Isotalon ja kumppaneiden yksi missio olikin opettaa kuopiolaisille eurooppalaista ruokakulttuuria.
– Alussa asiakkaat olivat ihmeissään, jos ravintolaan ei noin vain mahtunutkaan. Vähitellen ihmiset oppivat tekemään pöytävarauksia, Isotalo kertoo.

PARIKYMMENTÄ vuotta sitten kasvisruoka oli marginaaliryhmän juttu. Etanat sekä täytetyt herkkusienet olivat eksoottisinta, mitä ravintolasta saattoi saada. Nyt ravintoloiden valikoimat ovat monipuolistuneet ja kasvisruokavaihtoehto on itsestäänselvyys. Isotalo sanoo, että ravintolakulttuurissa onkin 20 vuodessa tapahtunut merkittäviä harppauksia eteenpäin.
– Netti sekä ihmisten lisääntynyt matkustelu ja kansainvälisyys vaikuttavat voimakkaasti ravintola-alaan. Ihmiset ovat nyt tietoisia terveysasioista. Yhä useampi on kiinnostunut ruoan alkuperästä, puhtaudesta ja eettisyydestä.

PARISSAKYMMENESSÄ vuodessa lounasruokailusta ravintoloissa on tullut arkipäivää. Ruokamyynti ravintoloissa onkin lisääntynyt tuntuvasti. Sen sijaan alkoholimyynti on laskenut. Isä Camillossakin alkoholimyynnin osuus oli 1990-luvulla noin puolet, nyt enää 30 prosenttia.

ISOTALO antaa kritiikkiä Suomen poukkoilevalle alkoholipolitiikalle, joka vaikeuttaa ravintoloiden toimintaa. Hän huomauttaa, että alkoholiveron nousu tarkoittaa sitä, että hintaero kaupasta ostetun ja ravintolassa nautitun alkoholin välillä kasvaa entisestään.
– Ravintoloiden on entistä vaikeampi taistella kotisohvia vastaan.

KUOPION ravintolakentällä on viime vuodet eletty nousukautta. Uusia ravintoloita on avattu vuosittain useita ja Kuopio on saanut mainetta monipuolisena ja laadukkaana ravintolakaupunkina.
Isotalo on seurannut kehitystä ilolla. Hän arvioi hyvän kehityksen johtuvan paitsi yleisestä talouskasvusta, myös Kuopion yrittäjäkentän hyvästä ilmapiiristä.
– Ravintola-alalla yhteistyön merkitys korostuu, sillä piirit ovat pienet. Hyvästä yhteistyöstä osoituksena on esimerkiksi Kuopiossa järjestetty Satoa-festivaali. Se ei onnistuisi ilman hyvää yhteistyötä.

ISÄ Camillossa juhlitaan tänä keväänä 20-vuotisjuhlia. Onko Ravintolamestareilla suunnitelmissa perustaa uusia ravintoloita kaupunkiin? Ei ainakaan toistaiseksi, vastaa Erkka Isotalo.
– Keskitymme tällä hetkellä toiminnan kehittämiseen jo olemassa olevissa ravintoloissamme.

20 vuotta täyteen keväällä

Ravintolamestarit perusti ensimmäisen ravintolansa, Isä Camillon, Kuopioon 1.4.1998.
Vuotta myöhemmin yhtiö osti gourmet-ravintola Mustan Lampaan.
Vuonna 2001 yhtiö avasi Isä Camillon alakertaan olutravintola Pannuhuoneen.
Ainakaan toistaiseksi yhtiö ei suunnitele avaavansa uusia ravintoloita Kuopioon.