Ravintolayrittäjät: Päiväasiakkaat vähentyneet

Leo Partanen pistäytyy kaupunkiasioiden yhteydessä lukemassa lehdet ja juomassa oluen. Hän suosii ravintoloita, joissa ei iltapäivisin ole hälyä ja kovaäänistä musiikkia. Lähioluita, siidereitä ja alkoholittomia vaihtoehtoja Partanen toivoisi kuppiloiden valikoimiin lisää. Kuva: Juho Papinniemi

Ravintoloiden suurin kilpailija on kotisohva. ”Ravintolassa pitää olla muutakin kuin Ilta-Sanomat ja taustamusaa”, sanoo kokenut baariyrittäjä.

17 vuotta Simpan baarin yrittäjänä toiminut Vesa Pennanen on työskennellyt koko ikänsä ravintola-alalla ja nähnyt alan muutoksen. Hän muistelee 90-lukua baarielämän kulta-aikana ja kertoo, että 90-luvun laman jälkeen anniskelukulttuuri muuttui.
– Päiväasiakkaat ovat vähentyneet. Uusi sukupolvi ei istu baareissa päiväkaljalla tai -kossulla.
Pennasen mukaan nykyisin ravintolatoiminta painottuu viikonloppu- ja ilta-aikoihin, ja ravintolaan tullaan myöhään, usein 23–24 aikaan. Arki-iltaisin ihmisiä on vaikea saada liikkeelle.
– Yritämme uudistua ja keksiä jotakin uutta. Uudet tuotteet, tietovisat sekä biljardin ilmaiset tunnit houkuttelevat asiakkaita arkena.

Valtiovallan päätökset näkyvät

Pennanen kuvaa, miten valtiovalta on päätöksillään tehnyt ravintola-anniskelun kalliiksi kuluttajille.
– Suuri osa ravintolassa nautitun alkoholin hinnasta koostuu työvoimakustannuksista. Karkeasti noin 1/3 on henkilöstökustannuksia, 1/3 kiinteitä kustannuksia ja 1/3 ainetta ja tavaraa. Lisäksi arvonlisvero. Henkilöstökustannuksia voisi pudottaa ja alv:n laskea 14 prosenttiin. Tämä mahdollistaisi työllistämisen.
Alkoholin arvonlisävero on 24 prosenttia. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan mukaan alkoholin alv:n pudottaminen lisäisi ravintolapalveluiden kysyntää ja loisi työpaikkoja alalle.
– Ravintolabisnes on kilpailtu ala tänä päivänä. Elintilasta joutuu taistelemaan. Hinnoilla ei voi kilpailla, vaan täytyy panostaa atmosfääriin, sijaintiin, palveluihin ja aktiviteetteihin. Ravintolassa pitää olla muutakin kuin Ilta-Sanomat ja taustamusaa. Suurin kilpailija on kotisohva ja halpa virolainen laatikkolonkero, Pennanen toteaa.

Tupakkalaki iso muutos

Ampiainen- ja Antura-ravintoloiden yrittäjänä vuodesta 2000 lähtien toiminut Niina Vepsäläinen nostaa aukioloaikojen muutokset sekä tupakkalain suurimmiksi muutoksiksi ravintolatoiminnassa.
– Kauhunsekaisin tuntein odotettiin, miten tupakkalaki tulee näkymään, mutta ei se sitten vaikuttanut. Asiakkaat aikansa jurnuttivat ja jupisivat ennen kuin sopeutuivat.
Se, miten tuleva alkoholilain uudistus vaikuttaa ravintolatoimintaan, yrittäjää mietityttää. Tästä huolimatta ravintolatoiminnan tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Jos tällä tavalla jatkuu, niin tasaiselta ja mukavalta näyttää. Meillä on tasaisesti ja mukavasti mennyt aina.

Asiakaskunnassa ei muutoksia

Sekä Vepsäläisen että Pennasen asiakaskunnassa on koko kansa edustettuna. Vepsäläinen kertoo, ettei asiakaskunnassa ole vuosien saatossa tapahtunut suuria muutoksia.
– Meitä on täällä sekalainen seurakunta. Kaikki yhteiskuntaluokat ovat edustettuina. Päivällä asiakkaina on hieman varttuneempaa eläkeläistä ja iltapäivällä töistä tulevia. Viikonloppuina asiakaskuntaa täydentävät juuri 18-vuotta täyttäneet.
Molemmissa paikoissa asiakaskuntaan kuuluu myös päivittäin pistäytyviä kanta-asiakkaita.
– He tulevat lukemaan lehdet ja moikkaamaan kavereita. Baari on heille yhteinen olohuone, Vepsäläinen toteaa.

Anniskelu vähentynyt

  • Ravintola-anniskelu on ollut laskussa viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan ja vähenee edelleen.
  • Vuonna 1995 ravintolat myivät yli 20 % kaikesta alkoholista.
  • Vuonna 2015 ravintoloiden osuus kaikesta alkoholimyynnistä oli 10,6 %.
  • 90 % alkoholista nautitaan kotioloissa.
  • Lähde: Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa